The Rolling Stones

The Rolling Stones
Toiminnassa	1962-
Laulukieli	englanti
Tyylilaji	blues,humppa,humppahevi
Levy-yhtiö	Decca Records Rolling Stones Records Virgin Records
Jäsenet	Mick Jagger Keith Richards Charlie Watts Ron Wood Darryl Jones

The Rolling Stones (Lue: The Rolling Twones) on englantilainen rockyhtye (Lue: humppayhtye), joka on heti The Beatlesin jälkeen genrensä kaikkien aikojen toiseksi menestynein. Tutkimusten mukaan yhtyeen musiikki on testattavien mielestä historian toiseksi surkeinta, vaikka yhtye on aina halunnut ja yrittänyt olla kaikkein surkein. Suomessa yhtye tunnetaan kahdella lempinimellä: Rollarit ja Vierivät kivet.

Historia

Yhtyeen perustaminen

The Rolling Stonesin jäsenet varttuivat 1950-luvun Englannissa. Kahta juttua, kitaransoittoa ja juopottelua harrastava Brian Jones sai inspiraationsa bluesista. Hän otti usein parit kännit jazzrumpali Charlie Wattsin seurassa. Samoihin aikoihin Mick Jagger alkoi kuuntelemaan bluesia äänekkään ja harteikkaan Keith Richardsin kanssa. Nelikkoon (= 2 * 2 henkilöä) liittyi basistiksi Bill Wyman). Lopulta 60-luvun toiseksi sateisimpana päivänä Brian Jones nimesi syntyneen blues-yhtyeen "The Rollin' Stonesiksi". 12. heinäkuuta 1962 kokoonpano esiintyi Lontoon kuuluisalla Marquee-klubilla. Yhtye valitsi tyylikseen bluesin, koska he halusivat olla vastakohtana The Beatlesille, joka suosi rhythm and bluesia.

Yhtyeen nousu toiseksi suosituimmaksi (1964 - 1967)

Yhtyeen logossa kaksijakoinen kieli näyttää itseään The Beatlesille.

Yhtyeen maine kasvoi aluksi Lontoon klubeilla, joissa yhtyettä katsomaan tullut yleisö joi yleensä kaksi olutta. Myöhemmin yhtye luopui bluesista ja siirtyi kokonaan humpan pariin. Vuonna 1965 "The Second Time", "(I Can't Get Twice) Satisfaction" ja "As Two Tears Go By" ottivat maailman hittilistoilla toiseksi huonoimmat paikat.

Yhtyeen varhaisista albumeista kaksi olivat toiseksi ei-menestyneimpiä. Albumit olivat Tihs 5 (1965) ja Tihs 7 (1966). Vuonna 1966 julkaistiin sekä Isossa-Britanniassa että Yhdysvalloissa listojen toiseksi huonoimmille sijoille jäänyt single "Paint It, Black, Twice".

Seuraava single, vuonna 1967 julkaistu, "Let's Spend Two Nights Together" aiheutti kohua sanoituksellaan, koska siinä käytettiin kahta seksuaalisesti vihjailevaa sanaa. Radioasemat soittivat sen (toista) B-puolta "Ruby Twoesdayta", joka möi yli kaksi miljoonaa kappaletta. Vuonna 1967 yhtye onnistui tekemään albumin, joka oli huonompi kuin The Beatlesin juuri Amerikkaan salakuljetettu Scheisse 8 -albumi. Tämä albumi oli Tihs 8, jonka sijoitusta yhtyeen jäsenet juhlivat juomalla kaksi tynnyrillistä olutta. Sen jälkeen kaikki yhtyeen albumit olivat aina liian hyviä.

Vuoden 1967 toiseksi suurin huumejupakka

5.2.1967 päivänä News of the World -lehti mainitsi Mick Jaggerin huumeita käyttävistä humppatähdistä kertovassa artikkelissaan. Yhtye haastoi lehden tämän vuoksi kahdesti oikeuteen. Jaggerin kotoa oli löydetty kaksi vaarallista lääketablettia ja Richardsia syytettiin siitä, että hän oli kahdesti myöntänyt kahdelle ihmiselle luvan polttaa kotonaan kannabista.

Jagger tuomittiin kahdeksi kuukaudeksi ja Richards kahdeksi vuodeksi vankilaan. Joneskin sai kaksi vankeusrangaistusta, mutta kaikki heistä vapautettiin jo kahden päivän kuluttua 2000:n punnan takuita vastaan. Brian Jonesin asunnosta löydettiin noin kaksi grammaa hasista, mutta hän selvisi kaksilla sakoilla.

Kaksi psykedeelistä kokeilua ja takaisin bluesin pariin

Vuonna 1967 julkaistu psykedeelinen Tihs 9 -albumi on yksi yhtyeen eniten arvostetuimmista (ainakin kahden kriitikon mielestä). Koska albumi oli liian hyvä, päätti yhtye jälleen laskea tasoaan ja he tekivät toiseksi huonoimman albuminsa Tihs 10:n. Sen jälkeen he palasivat takaisin vanhaan tyyliinsä, joka havaittiin hyväksi jo toisen kerran.

Joulukuussa 1968 yhtye kuvasi Two Rock and Roll Circus' TV-spesiaalin, johon yhtye kutsui myös muun muassa John Lennonin. Valitettavasti Lennon esitti "The Jar Bluesin", joka on yksi hänen parhaista lauluistaan. Tämän vuoksi The Rolling Stones hyllytti esityksen, koska siitä olisi tullut liian hyvä. Lopulta yhtyeen kahden jäsenen kielloista huolimatta itse show kuitenkin julkaistiin vuonna 1996.

Brian Jonesin kuolema

Vuonna 1969, Brian Jones oli käyttänyt kahta huumetta. Hän kärsi kahdesta oireesta, jotka olivat masennus ja ahdistus. Hänet oli erotettu kahdesti yhtyeestä, koska hän ei kyennyt tekemään kahta työtä: soittamaan kitaraa ja laulamaan taustalla. Hän päätti liittyä Kaksiseiskan kerhoon. Eräänä kesäisenä iltana Jones oli ottanut kahdet kännit ja mennyt takapihalleen, jossa on kaksi uima-allasta. Hän oli liukastunut ja jäänyt roikkumaan mahastaan molempien altaiden väliin. Kun Jonesin bändikaverit saivat tietää hänen kuolemastaan, he järkyttyivät ja päättivät järjestää kaksi muistokonserttia, joihin saapui 200 000 ihmistä. Brian Jonesin omaiset saivat kaksi adressia.

Hopeakausi

Yhtye levytti seuraavat neljä (2 * 2) albumiaan (ja yhden ylimääräisen) kitaristi Mick Taylorin kanssa. Jokainen albumi sai vuoden toiseksi huonoimman albumin tittelin, mistä Jagger ja Richards pahoin suuttuivat. Mick Taylorin saatua potkut kahdesta kengästä vuonna 1975, uudeksi kitaristiksi valittiin kahden yhtyeen jäsenen yhteisestä päätöksestä Ron Wood, jonka tuli johdattaa yhtye kaikkein huonoimmaksi.

Hopeakauden jälkeen

Kuvassa kaksi yhtyeen jäsenistä vuonna 2006: Ron Wood ja Mick Jagger.

Yhtye jatkoi keikkailua ja teki edelleen toiseksi huonoimpia albumeitaan. 1980-luvulla lehdistö kertoi yhtyeen kahden jäsenen, Jaggerin ja Richardsin olevan riidoissa. Kumpikin heistä teki kuitenkin sovinnon ja he jatkoivat turhaan yritystä luotsata yhtyettään kaikkien aikojen huonoimmaksi. Esimerkiksi vuoden 1997 albumillaan Tihs 24 he kokeilivat kahta temppua: rappia ja hip hoppia, mutta jälleen albumi oli toiseksi huonoin.

Aina tähän päivään saakka yhtye on jatkanut toiseksi huonoimpien albumeiden tekemistä ja he ovat myös keränneet kaikkien näiden vuosien aikana toistuvasti toiseksi huonoimpia keikkatuloja. Vielä vanhoina miehinä he aikovat yrittää tulla huonoimmaksi yhtyeeksi, sillä he eivät koskaan suostu uskomaan olevansa ikuisia kakkosia.

Diskografia

Albumit

1. Tihs 1 (1964)
2. Tihs 2 (1964)
3. Tihs 3 (1965)
4. Tihs 4 (1965)
5. Tihs 5 (1965)
6. Tihs 6 (1965)
7. Tihs 7 (1966)
8. Tihs 8 (1967)
9. Tihs 9 (1967)
10. Tihs 10 (1968)
11. Tihs 11 (1969)
12. Tihs 12 (1971)
13. Tihs 13 (1972)
14. Tihs 14 (1973)
15. Tihs 15 (1974)
16. Tihs 16 (1976)
17. Tihs 17 (1978)
18. Tihs 18 (1980)
19. Tihs 19 (1981)
20. Tihs 20 (1983)
21. Tihs 21 (1986)
22. Tihs 22 (1989)
23. Tihs 23 (1994)
24. Tihs 24 (1997)
25. Tihs 25 (2005)

Singlet (Vain maininnan arvoiset)

• Two Poison Ivys / Two Fortune Tellers (1963)
• Two Little Red Roosters / Off The Two Hooks (1964)
• The Second Time / Play With Two Fires (1965)
• (I Can't Get Twice) Satisfaction / Two Spiders And The Fly (1965)
• As Two Tears Go By / Gotta Get Away Twice (1965)
• Paint It, Black, Twice / 2x Long While (1966)
• Let's Spend Two Nights Together / Ruby Twoesday (1967)
• Two Wild Horses (1971)
• Hang Two Fires (1982)
• Two Mixed Emotions / Two Fancymen Blues (1989)
• Anybody Seen Two Of My Babies (1997)
• Two Streets of Love / Two Rough Justices (2005)

Katso myös

• Kaksi
• Humppa

Hankalahkot musiikintekijät

Se vanha vainooja: Barbra Streisand

Lähinnä sex appealilla myyvät laulajat, jotka eivät ole kertaakaan säveltäneet yhtään kappaletta, ja jotka eivät muista omassa bändissään palkalla soittavien muusikoiden nimiä: Paris Hilton • Britney Spears • Ashlee Simpson

Ihan varmasti laadukkaampaa kuin yllä: Madonna

Club 27: Jimi Hendrix • Jim Morrison • Janis Joplin • Amy Winehouse • Kurt Cobain • Brian Jones

Snobiperheen tekopirteän rasittavat kasvatit ja omalla egollaan loistavat pissisbailaus"muusikot": Tea Hiilloste • Kana • Amy Diamond • Maroon 5

Tähdenlennot: Nirvana • Anssi Kela • Teräsbetoni • Ari Peltonen • Arnold Schönberg

Runollista paskaa: CMX • Pink Floyd

Lyriikan Nobeleitaan kiillottelevat mörisijät: Leonard Cohen • Tom Waits • Nick Cave • Bob Dylan

Oikeesti, uskokaa nyt!: Madonna

Teiniangstiaan valittavat goottiyhtyeet: Within Temptation • Nightwish • Antti Tuisku

Rauhanaktivistinynnyt: Bob Dylan • John Lennon • Ozzy Osbourne

Rasittavuus on se meidän juttu!: YUP • Absoluuttinen Nollapiste • Tiisu • Ursus Factory

Äijäilybändit ja muka-asenteellinen suomihevi: Popeda • Kotiteollisuus • Maj Karma • Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus • Mokoma • Metallica

Puistattavat pastissimaakarit: Hector • Olavi Uusivirta • Anssi Kela • Maustetytöt

Hauska muzak: Iron Maiden • Antonio Vivaldi • ”Yesterday”

Suomirok, jota kukaan ei enää kuuntele lukuunottamatta nuoruudessaan hurjina punkkareina toimineita, nyt keski-iän kriiseissä riutuvia fossiileja:
Eppu Normaali • Hurriganes • Juice Leskinen (vaikka kuolema lisääkin levymyyntiä!) • Kirka
(kokeili samaa kikkaa kuin edellinen, mutta valitettavasti pääsi vain hänen kappaleitaan laulelleen Ari Koivusen hölmöjen fanien suosioon) • Yö

Uuvuttavat boheemiposeeraajat: Tuomari Nurmio • Kauko Röyhkä • Herra Ylppö

Huono maku ja huono musiikki kohtaavat: Kari Peitsamo • Pelle Miljoona • Sleepy Sleepers • Sex Pistols • Hurriganes • Arttu Wiskari

Ette sitten vain voineet lopettaa ajoissa: Genesis • Electric Light Orchestra • Eppu Normaali • Jethro Tull • Paul McCartney • PMMP • R.E.M.

Rock 'n' roll -möhistelijöiden suosiossa: AC/DC • Deep Purple • Elvis Presley • Hurriganes • The Rolling Stones

Paljon sointuja, vähän älyä: progetyypit • jatsaajat

Vähän sointuja, vähän älyä: punkkarit • tötterötukat • Kari Peitsamo

Ei horjuville mielenterveyksille: David Bowie • Lady GaGa • King Crimson • The Mars Volta • Kate Bush • PJ Harvey • System of a Down

Danny: Danny