Sodankäynnin säännöt
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
|
Voi olla, että tämä artikkeli ei ole syvältä, mutta ainakaan siinä ei ole kuvia. Tee päivän hyvä työ ja kuvita artikkeli mielellään aiheeseen liittyvillä kuvilla. Tarkempia tietoja saattaa löytyä keskustelusivulta. |
Kansainvälinen sodankäyntisäännöstö on kokoelma säädöksiä ja pykäliä, jotka ohjaavat kansainvälisiä suursotia. Esimerkiksi vuodet 1914–18, 1939–45, soveltaen myös 1792–1815.
- 1§ Soveltaminen
- Nämä säännöt koskevat kaikkia sivistyneitä sotaa käyviä maita ja näiden maiden keskinäisiä konflikteja. Rättipäät ja neekerit eivät ole sivistyneitä, joten he pelaavat ilman sääntöjä. Mikäli sivistyneiksi laskettavat valtiot käyvät sotia ei-sivistyneitä kansoja kohtaan, ei sivistyneillä ole velvollisuutta noudattaa sääntöjä.
- 2§ Pelaavat joukkueet
- Saksa ja Itävalta (ts. saksalaiset) vastaan muu maailma. Muunlaisista koalitioista on neuvoteltava erikseen. Hyvä esimerkki saksalaisten tärkeydestä toisena joukkueena on vuosien 1854-56 ottelu, joka järjestettiin ilman saksalaisia palkkakattoriidan takia. Ottelu epäonnistui täysin, koska saksalaisten hyökkäävän pelityylin puuttueessa ottelusta muodostui tylsä (0-0 lopputuloksena).
- 2.1§
- Italia (huonoimpana pelaajana) vaihtaa puolessa välissä saksalaisten puolelta muun maailman joukkueeseen. Italian tulee myös jossain vaiheessa sotaa antautua valitsemalleen pelaajalle.
- 2.2§
- Osallistumisrajoitukset: Ruotsi ei saa osallistua. (ks. Kaarle XII) Ruotsalaiset ovat huonoja ja homoja. Mikäli Ruotsi osallistuu, sen joukoille langetetaan etenemisrajoituksia. Vaikka Ruotsi häviäisi, siltä ei voida vaatia rauhanneuvotteluissa riikinruotsalaisia maakuntia, vaan vain rajamaita (ennakkotapaus ks. 1808–1809). Ruotsalaiset puolustautuvat urheasti viimeiseen suomalaiseen saakka. Suomen itsenäistymisen jälkeen strategia on osallistunut erityisen toimivaksi. Sveitsi ei saa osallistua, mutta sille on kompensaationa luovutettu oikeus hyötyä sodasta taloudellisesti yhden liittokunnan sotilasmenoja vastaavan summan verran. Sama pätee Liechtensteiniin. Espanja, Portugali ja Irlanti voivat osallistua vain, jos niitä vastaan on ensin hyökätty.
- 2.3§
- Puola ei saa osallistua peliin. Puola on kentänhoitaja, jolle annetaan sotien välillä hoidettavaksi yhteisesti päätetty pala Eurooppaa. Ennen sotaa Puolan tulee merkitä pelikentän rajat ja tarkistaa maalialueet. Jos Puola kieltäytyy jättämästä pelikenttää, tulee joukkueiden yhteistuumin poistaa Puola Euroopan kartalta. Pelaavien joukkueiden tulee tämän jälkeen sijoittua omille puolilleen pelikentällä.
- 2.4§
- Vaikka Ranska häviääkin, se saa aina olla mukana voittajien puolella, ja julistetaan voittajavaltioksi. Tästä säännöstä on poikettu kahdesti, vuosina 1814 ja 1815, jolloin Ranskan ei sallittu liittyä lopussa voittajiin. Tätä poikkeusta perusteltiin sillä, että Ranskan korkein sotilasjohto oli tuontitavaraa Korsikalta.
- 2.5§
- Saksan tulee hyökätä yhdessä liittolaistensa kanssa valitsemiinsa ilmansuuntiin, kuitenkin vähintään itään ja länteen. Saksa ei saa ylittää Englannin kanaalia eikä Volgaa, myöskään Moskovaa tai Pietaria ei saa vallata. Ranskaa vastaan hyökätessään saksalaiset saavat bonuspisteitä, mikä helpottaa maan valtausta (pisteiden laskutavasta ks. 1870–1871, 1940). Saksa lasketaan sivistyneeksi valtioksi, ja se voi poiketa siviiliväestön suojelua ja sotavankien kohtelua koskevista säännöistä vain ylimmän sotilasjohdon mielenterveysongelmiin vedoten. Nämä poikkeamat käsitellään erikseen sääntötuomioistuimessa sodan jälkeen.
- 2.6§
- Yhdysvallat osallistuu sotaan vasta sen jälkeen, kun muut sotaakäyvät maat pyytävät sen mukaan (tämä tapahtuu yleensä vasta sodan loppupuolella). Tämän jälkeen sota päättyy. USA kuitenkin nukettaa aina jotain, ja se ei ole kivaa muista pelaajista. Pilata nyt hyvä peli.
- 2.7§
- Iso-Britannia osallistuu peliin voittajien puolelle. Britannia voi valita puolelleen haluamansa seuraavista maista, siirtokunnista ja dominioista: Kanada, Australia, Uusi-Seelanti, Etelä-Afrikka (vain 1900-luvun puoliväliin asti), Intia (vain vuoteen 1947 asti).
- 2.8§
- Saksa miehittää haluamansa osan Benelux-maista (Belgia, Alankomaat ja Luxemburg), kuitenkin vähintään Luxemburgin ja Belgian. Erotuksena muista kentänhoitajista Belgia saa osallistua itse peliin voittajien puolella. Belgian ja Ranskan välisen rajan linnoittaminen on kielletty, sillä tämä vaikeuttaisi kohtuuttomasti Saksan peliä ja tuhoaisi Ranskan-Belgian rajan loistavan pelikentän. Samasta syystä Puola kieltäytyy rakentamasta linnoituksia omalle kentälleen.
- 2.9§
- Japani voi osallistua sotaan haluamallaan puolella, mutta saa erityishyötyjä Saksan ja Italian rinnalla. Japani saa myös ottaa varaslähdön Aasian mantereella. Japanille on myönnetty pisin peliaika, ja se saa jatkaa taistelua korkeintaan neljä kuukautta muiden antautumisen jälkeenkin. Puolustaessaan japanilaiset saavat taistelumoraalibonuksen. Japani lasketaan sivistysmaaksi, mutta se voi poiketa siivilien ja sotavankien kohtelua koskevista säännöistä kulttuurierojen tähden.
- 2.10§
- Venäjä saa erityisoikeuden tehdä kahdenvälisiä sopimuksia pahimpien ideologisten vihollistensa (Saksa, Yhdysvallat) kanssa. Sodan päätyttyä Venäjä on ainoa maa, jonka ei tarvitse vetäytyä valloittamiltaan alueilta. Suomea vastaan otellessaan Venäjä kärsii kumuloituvaa pisteiden menetystä, paitsi jos Suomi on Ruotsin hallussa. Näitä sääntöjä sovelletaan Venäjän kulloisestakin nimestä ja valtiomuodosta riippumatta.
- 3§ Erikoisalueet pelikentällä
- 3.1§
- Ardennien vuoristo. Liittoutuneet eivät saa puolustaa tätä aluetta, eivätkä sen välitöntä läheisyyttä.
- 3.2§
- Elsass-Lothringen (Alsace-Lorraine). Sekä Ranska että Saksa saavat erikoispisteitä tämän alueen kontrolloinnista.
- 3.3§
- Kreeta. Merisaarron käyttö Kreetan saarta vastaan on kielletty. Saari on vallattava maahanlaskuoperaatiolla, jolloin hyökkääjälle langetetaan aikarangaistus. Tarkka kirjaimellinen sääntö kieltää vain moottorialusten käyttämisen maihinnousussa (esim. Saksa käytti tätä porsaanreikää hyväkseen edellisessä pelissä). Yhden neliökilometrin valloittamiseen kuluva aika kaksinkertaistetaan Kreetalla. (Sääntöä arvioidaan parhaillaan uudestaan, sillä Saksa on jättänyt valituksen siitä, että sääntö suosii yksipuolisesti Venäjää lykäten kaikkia idänoffensiiveja kelirikkoon asti.)
- 3.5§
- Balkan. Kaikki Balkanin valtiot voivat halutessaan osallistua keskinäisiin sotiin. Vaikka balkanilaiset lasketaan sivistyneisiin kansoihin, heidän ei tarvitse noudattaa kaikkia sääntöjä. Vain Saksa, Itävalta tai Pohjois-Atlantin puolustusliitto voivat ottaa osaa Balkanin valtioiden keskinäisiin sotiin. Tästä on poikettu kerran, kun Italia halusi järjestää kerrankin tasapäisen ottelun sivistynyttä valtiota vastaan. Lopputulos oli 1939 Albania-Italia 0-0 ja Saksa haettiin apuun rankkarikisaan.
- 3.6§
- Tyyni valtameri. Osallistumisoikeus vain Yhdysvalloilla ja Japanilla.
- 3.7§
- Pohjois-Amerikan manner. Tällä alueella kaikki pelaaminen on kiellettyä. Vaikka yhdysvaltalainen ja kanadalainen yleisö onkin toistuvasti vaatinut voimassaolevan kotiottelukiellon poistamista, toistaiseksi pohjoisamerikkalaiset joukkueet esiintyvät vain vieraskentillä. Sääntöä on rikottu vuonna 1812 Britannian ja Yhdysvaltojen sekä 1846-1848 Yhdysvaltojen ja Meksikon toimesta. Kotiottelukielto on seurausta amerikkalaisten piittaamattomuudesta ja vakavista rikkomuksista niin Kansainvälisen sodankäyntisäännöstön kirjainta kuin henkeäkin kohtaan vuosina 1775-1783. Säännöstön näkökulmasta kotiottelukielto on ollut onnistunut, sillä sen voimassaollessa amerikkalaisilla pelaajilla ei ole ollut vaikeuksia noudattaa sääntöjä pelatessaan. Tosin amerikkalaiset pelaajat järjestivät otteluita omassa kilpailevassa liigassaan koko 1800-luvun ja palasivat kansainvälisille areenoille vasta 1917 (poikkeuksena ystävyysottelu Espanjaa vastaan 1898-1900, eikä tuolloinkaan taisteltu mantereella). "Kilpailevassa liigassa" ongelmaksi nousi pelaajien vähäinen määrä ja tätä koetettiinkin ratkaista luomalla keinotekoisesti lisää pelaajia 1861-1865. Kokeilu jäi lyhytaikaiseksi.
- 4§ Pelijärjestys
- 4.1§
- Ensimmäiseksi tarkastetaan pelikentän kunto. Muodostetaan joukkueet (ts. saksalaiset vs. muu maailma). Sovitaan ottelun kesto, yms.
- Ensimmäinen puoliaika:
- 4.2§
- Perinteisesti saksalaiset aloittavat hyökkäämällä valitsemiinsa ilmansuuntiin. Mikäli aloitusvuorossa on arabivaltio, joka tarkoituksellisesti viivästyttää pelin aloittamista, voi Yhdysvallat nopeuttaa pelin kulkua hyökkäämällä kyseiseen valtioon maailmanlaajuisen tylsyyden ennaltaehkäisyn nimissä.
- 4.3§
- Ranska antautuu.
- Erätauko:
- 4.4§
- Italia vaihtaa puolta. Yleensä Yhdysvallat liittyy tässä vaiheessa mukaan.
- Toinen puoliaika:
- 4.5§
- Toisella puoliajalla vaihdetaan pelisuuntaa. Nyt saksalaiset puolustavat, ja muu maailma saa hyökätä.
- 4.6§
- Peli päättyy.
- 4.7§
- Tuloksen ollessa tasan voidaan järjestää jatkoaika ja/tai rangaistuslaukauskilpailu. Tästä kuitenkin tulee sopia ennen ottelun alkua.
- 5§ Maakohtaiset bonukset
-
- 5.1§ Saksa
- Valkoinen ylirotu. Hyökkäysbonus kommunisteja, juutalaisia ja homoja vastaan.
- 5.2§ Venäjä/Neuvostoliitto
- Rakennusbonus, jossa maan ukkelit maksavat kolmanneksen muiden maiden vastaaviin verrattuna.
- 5.3§ Iso-Britannia
- Rakennusbonus, jossa maan laivat maksavat kolmanneksen muiden maiden vastaaviin verrattuna.
- 5.4§ Yhdysvallat
- Liittolaisuusbonus, jossa maa voi ensin odottaa kumpi voittaa (futuuri) ja sitten liittoutua heidän kanssaan.
- 5.5§ Japani
- Mahdollisuus saada kouluttamattomia lentäjiä, jotka hyvällä tuurilla saattavat osua vihollisen rakennuksiin ja yksiköihin.
- 5.6§ Italia
- Tekevät erinomaista bolognesekastiketta. Ruokintabonus joukoille ja kaikille liittolaisille.
- 5.7§ Ranska
- Paras marssiorkesteri.
- 5.8§ Romania
- Öljyntuotantobonus.
- 5.9§ Unkari
- Ruuantuotantobonus.
- 5.10§ Ruotsi
- Bonus, jolla maa voi pysytellä puolueettomana koko pelin ajan, jos se kuluttaa rautamalmi-resourceaan.
- 5.11§ Suomi
- Yksi unitti vastaa sataa vihollisunittia. Puolustusbonus neuvostoliittolaisia vastaan.
- 6§ Vaikeustason nosto
- Halutessaan maat voivat sopia nostavansa pelin vaikeustasoa pandemialla. Tasapuolisuuden takaamiseksi pandemia alkaa maasta, joka ei osallistu peliin. Pandemia voidaan aloittaa pelin aikana tai enintään kaksi vuotta ennen pelin aloitusta. Pandemia ei saa viedä liikaa huomiota itse peliltä, joten pelin ollessa käynnissä vain vähäiset toimenpiteet ovat sallittuja pandemian leviämisen estämiseksi peliin osallistuvissa maissa. Toimenpiteiden laajuutta ei ole rajoitettu ennen pelin käynnistymistä tai maissa, jotka eivät osallistu peliin. Vaikeustason 2 peliä kokeiltiin vuosien 1914–18 pelissä ja erittäin hyvien kokemusten ansiosta myös vuonna 2022 aloitetussa pelissä.
- Pykälien seuraaminen käytännössä
Esimerkkejä pykälien esimerkillisestä seuraamisesta käytännön sodankäynnissä:
2.1§ Italia vaihtaa orjallisesti puolta 1915 ja 1943, jotta sota saadaan joskus päätökseenkin.
2.3§ Vastahakoisen kentänhoitajan poisto yhteistuumin: Puolan jaot 1772-1795, Molotov-Ribbentrop-sopimus 1939.
3.1§ Muu maailma kieltäytyy esimerkillisesti puolustamasta Ardenneja 1914, 1940 ja 1944. Ja joka kerta saksalaiset murtautuivat läpi juuri tästä kohtaa rintamaa.