Kuuslahti

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kuuslahden suuriruhtinaskunnassa on yksi kaupunki, joka on myös sen pääkaupunki. Kuuslahti on Suomen hurjin merirosvokaupunki sitten Tortugan. Kuuslahdella on merkittävä historia etenkin Suomen ja Venäjän sodan kannalta. Venäläiset ovat käyttäneet Kuuslahtea ja sen useita satamia harjoitellessaan poltetun maan taktiikkaa. Kaupunki on nykyään myös suosittu lomanviettopaikka, etenkin pedofiileille, koska poliisia ei ole ja asukkaat ovat erittäin vieraanvaraisia. Mahtavat maisemat (mitkä maisemat?) ja koskematon luonto yhdistyvät Kuuslahdessa. Ilmastonsa takia se on ihanteellinen paikka kasvattaa jääpuikkoja. Kuuslahti on tunnettu myös koulun hiekkakentästä, jossa saattaa joskus jopa nähdä pesäpallopelejä. Kuuslahdessa on kuvattu myös Kuuslahden suurruhtinaan oma tv-sarja Sarpan selviytymisopas.

Historiaa[muokkaa]

Kuuslahden Suuriruhtinaskunta perustettiin vuonna 1400 irrottamalla maa-alueita Venäjästä. Koska aikoinaan Kuuslahden nykyisen keskustan läheltä kaivettiin paljon kultaa lähialueiden ja valtioidenkin tarpeisiin, ovat vanhat, hylätyt kaivokset tuttu näky. Suuriruhtinaskunta itsenäistyi Siilinjärven diktaattorivallasta vasta 1450, kun Siilinjärvi valittiin Suomen rumimmaksi kirkonkyläksi (ei kunnaksi, kuten ylensä mainitaan). Kuuslahden ylintä valtaa käyttävät Suuriruhtinas ja Senaatin puheenjohtaja. Kuuslahti valloitti Heinämäen vuonna 1500 ja siten saavutti nykyiset rajansa. Heinämäki ei saanut lupauksista huolimatta autonomiaa, vaan sen koulu lakkautettiin. Mafia Kuuslahteen perustettiin heti irtautumisen jälkeen ja siitä lähtien Kuuslahden Mafia on ollut aktiivisesti mukana mm. nuorisotoimessa, niin hyvässä kuin pahassa (lähinnä jälkimmäisessä).

Kaupunginosia ja rakennuksia[muokkaa]

Suurimpia asuinkeskittymiä ovat koulun läheisyydessä olevan keskustan lisäksi myös kilometrin päässä sijaitseva Pelikaupunki, jonka alueella sijaitsee useita ilotaloja, pelipaikkoja ja satama. Satama on erittäin turvallinen yöaikaan. Suurimman osan ilotaloista tunnistaa pihassa olevista pihatontuista. Kuuluisin näistä ilotaloista on Jammun ilotalo. Kuuslahden keskustassa sijaitsee nuorisoseurantalo, jota yleensä käytetään bileiden pitopaikkana. Heinämäessä on myös toinen bileiden pitopaikka, Punttisilimä, jossa ennen vietettiin polttareita, mutta nykyään se on lähinnä koiranäyttelyiden paikka.

Kuuslahdessa on kaksi satamaa. Toinen on vierasvenesatama, jonne huvipaatit jätetään (ne yleensä varastetaan). Toinen on vapaa satama. Stadionilla on mahdollista järjestää liikunta tapatumia ja kisoja, mutta se on enimmäkseen känniläisten yöpaikka.

Kuuslahden Suuriruhtinaskuntaan kuuluvat osat:

Koulutus[muokkaa]

Kuuslahdessa ei opita, siellä koetaan.

Merkittäviä henkilöitä[muokkaa]

Tämä osio on fossilisoitunut.

Matkailu Kuuslahdessa[muokkaa]

Kuuslahti lomanviettopaikkana on erittäin antoisa. Mahtavat maisemat yhdistettynä kännissä riehuviin merirosvoihin ja ilotalojen huoriin on todella vaikuttavaa. Paikka sopii täydellisesti perheen pienimmillekkin. Ilotalojen sisäänpääsymaksun hinta muodostuu erittäin yksinkertaisesti: Mitä vanhempi, sitä halvempi. Tieyhteydet ovat hyvin kunnossa, hiekkatietä pääsee Siilinjärvelle ja Venäjälle. Kuuslahden takia suosionsa menettänyt Tahko sijaitsee parin kilometrin päässä Kuuslahden rajalta.

Kuuslahden Lomakylä taas on suosionsa huipulla oleva mökinvuokrauskeskus, jonka mökit sijaitsevat Kuuslahden rannalla tai vaihtoehtoisesti Kuuslahden viidakossa.

Wikipedian mielipide[muokkaa]

Wikipedia ei ilmeisesti hyväksy sitä tosiasiaa, että Kuuslahdessakin on elämää. Wikipedia sanoo: Kuuslahti on kylä Siilinjärvellä lähellä Nilsiän rajaa.

Kylällä toimii Kuuslahden koulu, jossa on perusopetuksen luokat 1-6. Koulun läheisyydessä on Kuuslahden nuorisoseurantalo. Kuuslahdella on myös rautatien tasoristeys.

Kuuslahdella on oma postinumero, joka on 71840.