Kirby

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kirbyt ovat erittäin maukkaita ja sopivat kaikkein parhaiten ravitseviksi välipaloiksi.

Kirby on puhuva kaksikätinen ja -jalkainen vaaleanpunainen vaahtokarkki, joka kuuluu selkärangattomien eläinten ryhmään. Sen taksonomista pääjaksoa ei ole vielä määritetty, mutta oletetaan, että se kuuluisi sienieläimiin useiden DNA- sekä muunlaisten laboratoriotestien tuloksena. Kirby ei kuitenkaan omaa kuitenkaan sisäistä tukirankaa.

Ulkonäkö[muokkaa]

Kirbylauman alfauros.

Kirby on usein pallonmuotoinen otus, jolla on kaksi pyöreää ja töpömäistä kättä ja yhdet lättäjalat. Kirbyllä ei ole sisäelimiä, luustoa, hermostoa, verenkiertoa, ei mitään. Huhutaan, että Kirbyn vatsassa on itse asiassa pienikokoinen musta aukko, joka annihiloi kaikki sinne saapuvat hiukkaset. Tämä on syynä sille, että kirbyillä on lähes aina nälkä. Antimateriasta koostuva mötikkä Kirbyn vatsassa ei aiheuta otukselle itselleen mitään vaaraa. Kirbyn einehtimästä ruoasta ei jää jäljelle juurikaan mitään, joten ne eivät siis myöskään ulosta. Kirbyt eivät myöskään syö toisiaan.

Kirbyllä on paksu [[maha ]], joka on jokaisella lajin yksilöllä erivärinen. Kirbyt eivät kuitenkaan pysty vaihtamaan ihonväriään niin kuin kameleontit ikään! Suurin osa kirbyistä luonnossa omaa kuitenkin vaaleanpunaisen, melko nuubin ihonvärin. Kirbyllä ei ole lainkaan turkkia tai mitään muitakaan ihokarvoja, mutta jotkut vanhat urokset ovat onnistuneet kasvattamaan itselleen viikset, kuten kuvasta näkyy. Jokainen kirby-yksilö on hyvin ylpeä omasta ihonväristään tai joistakin tietyistä yksityiskohdista, kuten kuvan kirby omista viiksistään.

Luonne[muokkaa]

"Moi! Ollaanko kavereita? Älä huoli, en mä sua syö..."

Kirbyt ovat melko leppoisia otuksia johtuen siitä, ettei niillä ole paljoa luonnollisia vihollisia. Kuitenkaan ei ole kovin viisasta mennä kirbyn ja sen ruoan väliin, ettet joudu niellyksi ja siten annihiloiduksi. Kirbyt ovat laumaeläimiä, vaikka suurin osa yksilöistä kykenee elämään erakkona. Jo ainoastaan tämä osoittaa Kirbyjen sosiaalisuuden ja lähimmäisenrakkauden. Kirbyjen laumassa vallitsee hierarkia, jossa jokaisella yksilöllä on oma paikkansa. Laumaa johtaa sen suurin ja mahtavin uros eli alfauros, jolle eivät luonnollisesti lauman muut urokset uskalla kovinkaan paljoa vittuilla. Valtataistelun syttyessä lauman alfauros kokoaa taakseen tukijajoukon, jota vastaan on aivan turha pyristellä. Taistelu laantuu useimmissa tapauksissa jo silloin vastustajan luovutukseen.

Katso myös[muokkaa]