Johannes Yrttiaho

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Johannes Yrttiaho. Juuri niin masentava ihminen kuin miltä näyttää.

Johannes Yrttiaho (s. 1980 Turku) on turkulais-neuvostoliittolainen kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja yleinen maanvaiva, joka nousi maakuntatason riitelymestarista kansalliseen sarjaan eduskuntavaaleissa 2019. Jarruna ja kaiken mahdollisen vastustajana tunnettu Yrttiaho pitää hallussaan kaupungin ennätystä pöydälle jätetyistä asioista. Erityishuomiota Yrttiaho on kohdistanut kaikkeen kaupungin kehittämiseen ja rakentamiseen liittyvään. Yrttiahon mukaan sanat "muutos" ja "positiivinen" eivät voi kuulua samaan lauseeseen. Valtuustossa Yrttiaho on erikoistunut keräilemään huomautuksia, varoituksia, vakavia varoituksia ja ehdottomasti viimeisiä varoituksia Vasemmistoliiton valtuustoryhmältä, joka inhoaa häntä ja hän sitä.

Isänsä savisissa jalanjäljissä[muokkaa]

Yrttiaho on urallaan seurannut vahvasti isänsä Jyrki Yrttiahon punaisten maiharien painavia syviä jalanjälkiä tämän toimittua ensin Suomen Kommunistinen Puolueen riveissä, sen jälkeen Vasemmistoliitossa ja Raision kaupunginvaltuutettuna sekä kansanedustajana. Sekä isä että poika ovat myös työskennelleet Metalliliitossa, isä Metalli 49:n toimitsijana ja poika Teollisuus 49:n tiedottajana, koska kyllä filosofian maisteriksi lukeneen Yrttis II:n on pakko päästä romantisoitua rasvanahkaa larppaamaan. Isä Jyrki Yrttiahon ura ja elämä olivat täynnä pettymyksiä siitä asti, kun Suomesta ei tullut osa Neuvostoliittoa. Poliittinen ura päättyi lopulta erottamiseen eduskuntaryhmästä sekä uhkaukseen erottaa tämä koko puolueesta. Isältään on J. Yrttiaho II perinyt äänestäjien ja mielipiteiden ohella myös asennevammakokoelman, jota kutsutaan erityisnimellä Linja. Linja pitää! on yrttiaholainen vastaus lähes kaikkeen. Yleiskielellä se tarkoittaa osapuilleen jotain väliltä "ei" ja "haista herra vittu". Yrttiahojen heimo luopuu ennemmin kaikesta vaikutusvallasta kuin tekee kompromisseja. Voidaankin pitää hyvin todennäköisenä, että Johannes Yrttiahon urapolku tulee päättymään yhtä janajeviläisesti kuin isänsä.

Poliittiset epäsaavutukset[muokkaa]

Johannes Yrttiaho pyrki vuonna 2014 eduskuntaan, mutta vasemmistolaisetkin tunnistivat tämän yhteistyökyvyttömyyden ja paikkaa ei irronnut.

Vuonna 2015 Turussa järjestettiin kansanjuhla ja yleinen liputus, kun Li Andersson jätti paikkansa Turun kaupunginhallituksessa siirtyessään koko kansan vaivaksi ja mielenpaihoittajaksi Eduskuntaan. Juhlavuotta oli mennyt kuitenkin vain joitain viikkoja, kun pelonsekaiset tunteet valtasivat kaupunkilaisten mielet: Johannes Yrttiaho tulisi ottamaan Anderssonin paikan kaupunginhallituksessa.[1] 11.6. on nykyisin suruliputuspäivä Varsinais-Suomessa.

Vuonna 2019 Yrttiaho junior nousi eduskuntaan tartuttuaan neuvostolaivaston merimiinana Li Anderssonin trooliin. Yrttiaho tulee mitä ilmeisimmin perimään isältään myös edustajapartnerin, Lapin kansallisbolševisti Markus Mustajärven. Tämä ikuinen taistelupari eroaa Vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä 100%:n varmuudella, jos puolueelle avautuu hallituspaikka, ja 60%:n varmuudella, jos se jää oppositioon.

Viimeinen Yrttiahon hyväksymä nykypoliitikko kuoli vuonna 1986 (Vjatšeslav Molotov), mutta Suomen politiikassa mieluisimmiksi yhteistyökumppaneikseen hän lukee 1. ei ketään 2. ei ketään 3. perussuomalaiset, koska nekin pitävät työperäistä maahanmuuttoa salaliittona.

Turvallisuuspoliittisesti Yrttiaho on tiettävästi viimeinen elossa oleva Varsovan liiton henkilöjäsen. Hänet on toisinaan voinut itsenäisyyspäivänä bongata Turun Taidemuseonmäelle unohdetun Leninin lahjapatsaan luota kiittelemässä sitä Suomen itsenäisyydestä.

Historiantutkijana[muokkaa]

Johannes Yrttiahon ydinosaamista on riitojen aiheuttaminen ja niihin ajautuminen kaikkien, etenkin omien kanssa, ja tätä lahjakkuuttaan hän on käyttänyt myös Teollisuusliiton suurimman ammattiosaston Teollisuus 49:n tiedottajana. Teollisuus 49 tilasi herrakoulut käyneeltä Yrttikseltä osaston historiikin, jota ei kuitenkaan ole kuulunut. Maisteri Yrttiaho esitteli siihenastisen uurastuksensa tuloksen eli jonkinmoisen PowerPoint-esityksen kesällä 2018. Sen koommin ei ole Teollisuus 49:n hallitus kuullut tilaamastaan historiikista mitään. Tiettävästi "tunteet ammattiosastossa käyvät kuumina", kun työläiset kokevat tulleensa Johannes-Herran petkuttamiksi. Osastossa on selvitetty mahdollisuuksia vaatia Yrttiaholta korvauksia. Kuten tavallista, Yrttiahon itsensä keskuudessa vallitsee tapahtumien kulusta täysin toisenlainen käsitys. Teollisuus 49:n historiikin vedätyksestä todennäköisesti saisikin aivan oman lukunsa ammattiosaston historiaan, mutta Yrttiahon metodologian tuntien on ehkä parasta jättää asia historiantutkijan sijaan oikeustieteilijöille.[2]

Partavuodet 2014-2017[muokkaa]

Vuosien 2014 ja 2017 välillä Yrttiaho kärsi rikkoutuneesta partakoneesta, jonka seurauksena syntynyt parta toi hänelle 0,02% lisää uskottavuutta.

Viitteet[muokkaa]