Hikinews:Hikinews 235 vuotta sitten: ”Mistä Arschista sut on jätkä siihen oikein reväisty?” – Wolfgang Amadé Mozart tylyttää haastattelussa toimittajan ja julkaisumme

Tämä sivu on osa Hikinews-palvelua.

14. marraskuuta 2022

Hikinewsin ajankohtaistoimituksen toipuessa post-satiiriseen maailmaan siirtymisen tuottamista traumoistaan jo ties monettako vuotta julkaisemme uusintana arkistojemme kätköistä haastattelujutun marraskuulta 1787.

Salzburgin caubungisa warttuneen musici-niecka Wolfgang Amadé Mozartin Opera-teos ”Figaron Naimis-Carkelot” (Le nozze di Figaro) sai ensi-esityxsense yxi wuosi sitten Walburgin-peivene Anno Domini seitsementoistasataa kahdexenkymente ia kusi. Hiki-Wtiset sai ainut-kertaisen tilaiswden puhuttaa yli waltiojen rajojen mainetta niitenytte musicantija Wienin caubungisa Ite-Wallasa.

---

Haastattelu on jälkikäteen litteroitu helpommin nykylukijan ymmärrettäväksi.

No niin, Mikael Trencius Hikiuutisista terve. Saanko ihan lyhyesti jututtaa?

Joo, tervetuloa vain. Niinhän me taidettiin sopia. Constanze, laitahan kahvit tulille!

Aloitellaanpa sitten. Sulla on joku uusi ooppera tekeillä?

Kyllä.

Tai siis se kai ilmestyi jo, joku Figaro vai mikä olikaan. Vai oliko se ennakkoesitys mikä oli Prahassa nyt –

...Herra varjele, jätkä! Oletko sä – et sä voi olla tosissasi!

Eeen ole… Tai siis, en tiedä mitään mistään. Kysyn siksi sinulta.

Niin mihin julkaisuun oikein tätä juttua työstät?

Työskentelen niin sanotusti vapaasoturipohjalta Hikiuutiset-julkaisulle.

Hyvä on. Ja sit sä teet tällaista juttua teidän kulttuurisivuille jätkästä, jonka Figaron häät -ooppera sai ensiesityksensä vuosi sitten ja Wienin aateliset paskoi siellä heti housuunsa. Se oli vallankumouksellinen ooppera, skandaali niin musikaalisesti kuin poliittisestikin... Kaikki muut säveltäjät on viimeistään sen myötä joutuneet tunnustamaan joko kovaan ääneen tai hiljaa katkerassa mielessään mun mestarillisuuden, sen miten ennenkuulumattoman upea ooppera se on. Nimi Mozart on kaikkien huulilla, halusivat he sitä tai eivät. Voin kertoa vaikkapa, että tätä nykyä Prahassa ei muuta enää osata sanoakaan kuin Figaro, oopperasta tehdään uusia esityksiä jatkuvasti, siellä eräs haltioitunut kreivi tilasi multa jo uuden oopperan… Ja sitten mua tulee haastattelemaan joku Hikiuutisten toimittaja, joka luulee että koko Figaro-ooppera on mulla vasta tekeillä.

Aivan erinomaista materiaalia, kiitos. Mites –

Ihan hulvaton tyyppi. Sä annat kiikuttaa itsesi tänne vaunukyydillä jostain maailman pohjoisimmasta persereiästä asti, ja sitten tulet kyselemään tämmöisiä. Vaikka kävisi läpi kaikki Salzburgin pappismiehet, niin ei takuulla löytäisi ketään, joka tekisi mitään yhtä aivotonta. (Huutaa kahvihuoneen sermin taakse) Siis Joseph, täällä tää yks toimittaja kysyy, että onks multa tulossa Figaron häät ulos! (Kovaa, nasaalista kikatusta)

No jutellaanpa hetki musiikista. Olet jo ilmeisesti aika kauan soittanut, esiintynyt ja näin. Niin mikä sua siinä musiikissa niin –

Nyt kyllä huijaat? Mikä mua kiinnostaa musiikissa?? Kysytkö tosissas?

Öh... Niin, ajattelin vaan, että tämmöisen kysymyksen kautta voitaisiin päästä ehkä avaamaan vähän sitä musiikin merkitystä myös niille, jotka ei pääse oopperaan itse käymään.

Mistä Arschista sut on jätkä siihen reväisty mua haastattelemaan? Tämä on oikeasti ihan uskomattoman pöyristyttävää. Mä olen esiintynyt ympäri Euroopan jo pikku natiaisena, tehnyt mun ensimmäiset sävellykset viisivuotiaana, ja ne on ihan tälleen vaatimattomasti sanottuna parempaa kamaa kuin mitä suurin osa nykysäveltäjistä väsää… Kun mä konsertoin lapsena, niin yleisöt ympäri Eurooppaa kuvitteli, että oon varmaan tipahtanut siihen soittamaan jostain hiton taivaasta. Eikä mun tähti ole siitä yhtään hiipunut: mä olen esiintynyt Wienissä keisarille, keisarin pyynnöstä. Mä en ole urallani enää siinä vaiheessa, että mun pitäisi selittää jollekin toimittajalle, että miksi mua kiinnostaa tehdä musiikkia. Kyllä ne asiat on selitetty jo moneen kertaan.

…Jjjoo. No mitenkäs, onko sulla mitään uutta sävellystä työn alla tässä?

Siis tää loukkaa mua niin syvästi. Mä olen säveltäjänä luomisvoimaisimmillaan koskaan, teen huippuoopperaa toisensa perään ja sävellän siinä sivussa vaikkapa sellaisia konserttoja, että ne yksinään riittäisivät viimeistelemään monen muun säveltäjän merkityksen maailmanhistoriassa. En tiedä mitä vastaisin sulle enää, tää menee ihan jonnekin mun ymmärryksen yli. Aika helppoa ilmeisesti kirjoitella teille sinne Hikiuutisiin.

Tuota... Tässähän on saatu aika hyvä aggressiivinen meininki ja vastakkainasettelu aikaiseksi, ja sä olet julkisuudessa tunnettu melko räväkästä tavasta kritisoida vaikkapa muita säveltäjiä, niin olisiko sulla heittää vähän herjaa muuhunkin suuntaan kuin mua ja Hikiuutisia kohtaan?

[Mozart on tunnettu herjan-heitostansa ja esimerkixi paroodisoinut muita aicalais-musicoitansa säwel-teoxesa Musicalinen Wizi, toim. huom.]

Joseph! Tän jätkän seuraava kysymys on, että onks mulla heittää herjaa tällä hetkellä mihinkään suuntaan! Herja kuuluu mun julkikuvaan. (Kovaa, hervotonta kikatusta) Sä olet ihan mahtava jätkä! Mä rakastan sua! Ei tehdä tätä haastattelua nyt silti enää tämän pidemmälle. Tämä oli hauskaa, ja mulla ei ole mitään sua vastaan, mutta nyt mun on pakko sanoa, että mä en vaan pysty vastaamaan enää näihin kysymyksiin.

Selvä, sulla on siihen oikeus.

Kiitos sulle sun ajasta joka tapauksessa. Ja en tarkoita mitään pahaa sua kohtaan. Olet ihan loistava jätkä. Ei mitään surua sun päivään. Mutta ei jatketa tätä keskustelua nyt tämän pidemmälle. Eiköhän se ole parempi Constanze, että jätät ne kahvit keittämättä!

Hyvä on, lähdenkin tästä sitten sen pidemmittä puheitta. Hyvää päivänjatkoa!

Kiitos samoin sulle moi!

---

J.K. Toimittaja Trencius kuoli samana talvena flunssavirukseen, jonka sai kotimatkalla Itävallasta Suomeen marraskuussa 1787.

Katso myös

• Wolfgang Amadeus Mozart
• Gettomasa

Lähteet

• Jemo Kettunen ""Siis äijä! Oot sää vittu tosissas?" – Gettomasa tylytti Keskisuomalaisen haastattelussa toimittajan ja koko lehden". Keskisuomalainen, 13. marraskuuta 2022 (arkisto)