Arthur Schopenhauer

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

”Obit anus, abit onus”

~ihan oikea Schopenhauer-sitaatti

Arthur Schopenhauer (24. joulukuuta 1796 - 24. joulukuuta 1896) oli saksalainen filosofi, joka kuvaili totuuden olemusta läpeensä pahaksi ja löysi ensimmäisenä ihmisenä maan päällä syntiinlankeemuksen ja epätodellisen elämän välisen yhteyden. Vähäisempiä urotöitä olivat alituinen salaisten viestin saaminen Jumalalta, näitä viestejä enteilleet hulluuskohtaukset ja pahan yhtymäkohtien hyvään tutkistelu ja pälyily.

Elontie[muokkaa]

Unessaan Schopenhauer lensi kuin haukka lumisten vuorten yli. Seuraavana päivänä hän sitten syntyi. Jokseenkin hämärän peittoon on jäänyt se, mistä Schopenhauer tiesi haukan, lumen tai vuorten olemassaolon äitinsä kohdussa.

Schopenhauer ennusti jo 4-vuotiaana Wikipedian tulemisen olemaan ja näki sen uhkaavana vaarana n00bit, jotka lopulta syöksevät Wikipedian ehkä turmioon.

Schopenhauerin ajatukset olivat jo 13-vuotiaana niin sekaisin, että hänet todettiin henkisesti turskaaksi ja kiikutettiin psykiatriseen pakkohoitoon. 16-vuotiaana hän alkoi saada salaperäisiä viestejään Jumalalta. Näitä viestejä hän oli näkevä elontiensä hamaan loppuun saakka. Yleensä viestit tulivat Schopenhauerin unien kautta, mutta joskus myös vaikkapa musiikin tai sanomalehtiartikkelien kautta. Minuuttia ennen kuolemaansa Schopenhauer kuunteli CMXn kappaletta "Kirjeitä paratiisista", jossa laulettiin, että

kaita polku paratiisiin kulkee läpi painajaisten hirviöitten, kummajaisten kauppasaksavainolaisten tornia ei ajatuksistaan saa ei ajatuksistaan tornia ja polku paratiisiin

- vähiin käy se tie

~CMX

Schopenhauer kärsi nuorena flunssasta ja sai näin ollen vapautuksen asevelvollisuudestaan. Opinahjonsa hän kävi Stuttgartin yliopistossa, josta sai potkut kustuaan kännipäissään rehtorin ruokaan. Tämän urotyön todisti 92 opiskelijaa ja 9 maisteria. Tästä lannistuneena Schopenhauer yritti hukuttautua kylpyammeeseensa, mutta ei onnistunut.

Schopenhauer vietti perin kummallista elämää kotonaan Budapestissa. Vuonna 1822 hän keksi, että kaiken olevaisen yläpuolella ovat ideat. Esimerkiksi kaljatuoppeja on maailmassa monta. Niiden yläpuolella kuitenkin on idea, kaljatuopin idea, joka siis on kaikkien kaljatuoppien yhtymä. Sitä ei ole olemassa, joten siten tämäkin teoria on ihan turhaa paskaa, joka vain osaltaan osoittaa sitä, kuinka hullu mies Schopenhauer oli. Kaiken yläpuolella on hänen mukaansa hyvän idea, joten Schopenhauer ei vielä tuossa vaiheessa tiedostanut pahan olemassaoloa.

Vuonna 1843 Schopenhauer esitti, että pahaa ei ole olemassa. Mikään, mitä teemme, ei ole väärin. Tämä teoria joutui julkisen pilkanteon kohteeksi ja saikin pilkkanimen paskateoria. Käytännössä Schopenhauer pyrki todistamaan väitettään yrittämällä joukkomurhaa Berliinin silloisessa keskustassa. Schopenhauer pääsi vankilaan elinkautiselle, mutta joutui armahdetuksi keisarin toimesta 1866. Tämän jälkeen hän oli samanlainen vihannes kuin muutkin ikänsä lusineet murhaajat. Vielä vuonna 1887 Schopenhauer esitti Jumalan olevan skitsofreenikko, jonka toinen persoona Sielunvihollinen tahi Saatana olisi. Teoria ei saanut yleistä hyväksyntää ja toi Schopenhauerille uuden elinkautisen. Hän kuoli valutettuaan aivomassansa vankilan lattialle 1896. Ilmeisesti hänellä oli ollut rajut bileet.

Jalot mietteet[muokkaa]

Schopenhauer ei uskonut rajattomaan aamuun. Hänen mukaansa päivän jälkeen tulee yö ja toiste päin.

Schopenhauer uskoi hyvän olevan vihreä skitsofreenikko, jonka toinen puoli paha on. Todellisuudesta ei hänen mukaansa ole taetta emmekä näin ollen voi tietää, olemmeko me todella olemassa. Schopenhauer selaili monesti Raamattua ja löysi sieltä useita ristiriitoja ja muita epäkohtia, jotka hän sitten lähetti kirjekuoressa paaville Vatikaaniin.

Schopenhauerilla oli kivekset, kuten miehillä on ollut tapana olla. Syy kivesten puutteelle voi olla vaikkapa eunukin virka ala-asteen ruokalassa, mutta Arthurpa ei ollutkaan eunukki. Kiveksilleen hän kyllä keksi käyttöä elämänsä monissa vaiheissa.

Schopenhauer ampui vaimonsa jousipyssyllä taloudellisen hyödyn toivossa 1838. Hirmuteko tuli julkisuuteen 2005.

THINKER.jpg Filosofisia haihattelijoita

Herakleitos - Parmenides - Sokrates - Platon - Aristoteles - Kungfutse - Goazi - Augustinus - Tuomas Akvinolainen - René Descartes - Arnold Geulincx - Gottfried Leibniz - John Locke - George Berkeley - David Hume - Voltaire - Jean-Jacques Rousseau - Immanuel Kant - G. W. F. Hegel - Arthur Schopenhauer - Karl Marx - Søren Kierkegaard - John Stuart Mill - Friedrich Nietzsche - Ludwig Wittgenstein - Martin Heidegger - Theodor Adorno - Louis Althusser - Jacques Derrida - Michel Foucault - Paul Feyerabend