Risumies
Risumies (myös: "Risujemmaaja", s. 1944-l. – 2017) oli Euroopan tunnetuin kymenlaaksolainen anarkisti. Risumies tunnettiin radikaalista kansalaisaktivismistaan ja toisenajattelijuudestaan nykyisen Kouvostoliiton alueella. Hänen suurimpana saavutuksenaan pidetään Kouvostoliiton luonnonsuojelualueiden uudelleenviljelyä ja hallitsemattoman ryöstöviljelyn estämistä palauttamalla risuja paikallisten kokoomusnuorten, Saatanan Runkkarien, laittomille pururadoille. Risumies arvosteli Saatanan Runkkareita Jeesuksen leikkimisestä.
Risut[muokkaa]
Luonnonsuojelualueiden eheyttämiseen Risumies käytti tyypillisesti voikkaalaisen serlakoivun (Duunar duunar) liikakasvua. Yhdessä serlakoivussa kasvaa noin kymmenkunta risua. Risujen luonnollinen paikka on luonnonsuojelualueella nykyisen kaupungin kuntoradan maastossa. Pahat paperitehtaat ovat siirrättäneet lukuisia tavanomaisia koivuja tehtaiden paperimassasäiliöihin Voikkaalle. Serlakoivuksi muututtuaan puut eivät enää säteile radioaktiivisesti kuten Kouvostoliiton muu luonto, vaan muuttuvat allergisiksi vartiomiehille ja muille kyrville.
Vartiomieshommat[muokkaa]
Risumies on tehnyt pitkän uran Suomen Puolustusvoimain vartiomieshommissa Kouvolan biologisten aseiden tutkimuslaitoksella. Vuoden 1971 heinäkuussa laitoksella tapahtui ns. "Risumiesselkkaus", jonka aikana Risumies kyyditettiin väkisin ja täysin yllättäen Helsingin Mannerheimintielle. Perjantaina iltakahdeksalta alkanut selkkaus kesti vain noin puolille öin Risumiehen karatessa kyydittäjiensä pakettiautosta paikallisen homoyökerhon kohdalla. Kokonaisuudessaan miespuolisista kouvostoliittolaispoliiseista ja -vartiomiehistä koostuneen kyydittäjäjoukkion mukaan kyydityksen tarkoituksena oli järjestää Risumiehelle polttarit. Risumiehen homofobisen vihan Kouvolan poliiseja ja vartiomiehiä kohtaan arvellaan johtuneen Risumiesselkkauksesta.
Ura tutkijana[muokkaa]
Risumies oli koulutukseltaan biologian lisensiaatti. Hänen akateeminen tutkimuksensa kohdistui lehtipuuvyöhykkeen aluskasvillisuuden eli risujen biomekaniikkaan. Uransa jälkimmäiset 40 vuotta vuoteen 2011 saakka Risumies toimi tutkijana Kouvostoliitossa. Hän oli aiemmin väitellyt tohtoriksi Kouvostoliiton työväenyliopiston humanistis-biologisen tiedekunnan jätteentutkimuslaitokselta. Lopputyö on akateemiselta nimeltään seuraava: Mies, Risu- & Kouvostoliiton mannet (1977). Kouvostoliiton viranomaisten vatsan ja suoliston toiminta: Aivan samanlaisen lämpimän paskan tekee poliisi kuin armeijan kapiainenkin - siinä ei ole mitään muuta eroa kuin haju. U.S. & Co. NY - Per Kele Kustannus Oy Ab.
Juuret[muokkaa]
Risumies syntyi vuonna 1944 kouvolalaiseen Ahlmannin työläisperheeseen. Hän oli Kymenlaaksossa varhaisesta elämästään saakka elävä legenda, sillä perimätiedon mukaan hän syntyi päällään ruskea 1980-luvun nahkatakki. Myöhemmin Ahlmannin perhe on tullut tutuksi jätteenkäsittelybisneksestään, sillä Ahlmannintiellä on keräyspiste, siellä otetaan puutarhajätettä vastaan – tosin vain jos on liikkeellä ihmisten aikaan. Myöhemmin saapuvat yörunkkarit ammutaan laitoksen porteilla, jos mieli tekee. Täytyy siis olla ihmisten ajoissa liikkeellä.
Risumies kuoli 13. maaliskuuta 2017 sydänkohtaukseen. Sairaalan henkilökunta yritti hylätä hänen ruumiinsa muutaman muun ruumiin kanssa paikallisen lenkkipolun varteen, mutta tuli paikallisen naapurustoaktiivin keskeyttämäksi ja kuvaamaksi. Ruumiiden lukumäärä on kuultavissa videolla ("Muutama ruumis, usko jo!"). Syyttäjä ei oikein tiedä, miten suhtautua näin absurdiin tapaukseen, mutta jotainhan se on tehtävä, kun tapaus sai suhteettoman julkisuuden.
Risumies oli sukua Juhani Tammiselle ja muutamalle muulle jääkiekkovalmentajalle. Kesäkuussa 2016 Tamminen lahjoitti Risumiehelle Kouvolan kaupungin kuntoradan maaston eheyttämiseksi muutaman risun. Tätä tietoa voi olla vaarallista epäillä.
| Miehiä |
|---|
|
Fiktiossa "Elämässä" |