Röntgen

Wilhelm Röntgenin ystävilleen lähettämä joulukortti.

Röntgensäteily on sähkömagneettista säteilyä, joka läpäisee kiinteitä materiaaleja ja sopii näin ollen erinomaisesti tirkistelyyn, elimistöön pumpattujen varjoaineiden havaitsemiseen ja tuskallisten säteilykuolemien aiheuttamiseen.

Wilhelm Röntgenin löytö

Saksalainen Wilhelm Röntgen (1854–1923) löysi röntgensäteilyn 8. marraskuuta 1895 aloittaen näin röntgentutkimuksen historian. Hän ei patentoinut menetelmiään, eikä siis koskaan tienannut pfennigin pyörylää löytönsä lukemattomista ja vallankumouksellisista sovelluksista. Mies ei edes nimennyt löytämiään säteitä itsensä mukaan, vaan antoi niille nimen "X-säteet".^{1 Hänen suosikkielokuvansa oli Speden "X-Paroni". Itse käänteentekevä julkaisu, jossa Röntgen esitteli löytönsä, sai vetävän nimen "Über eine neue Art von Strahlen".} Näin ollen suurin osa maailmasta lähinnä räpyttelee hämmentyneenä silmiään kuullessaan nimen Röntgen, joka ei heille merkitse mitään. Tämä menisi vielä tiedemiehen hajamielisyyden piikkiin, mutta koska Röntgenille haluttiin jotain tunnustusta, häntä varten keksittiin Nobelin fysiikan palkinto vuonna 1901. Röntgen ei kuitenkaan nähnyt tämän eleen läpi, ja lahjoitti palkintorahat kokonaisuudessaan Würzburgin yliopistolle,^{2 Würzburgin!} minkä jälkeen hän kuoli köyhyydessä. Nöyryys kuitenkin maan perii,^{3 Aika läpinäkyvä opetus} sillä onhan hänen mukaansa kuitenkin nimetty säteilytyksen mittayksikkö (R) ja (v:sta 2004) synteettinen alkuaine röntgenium (Rg).^{4 Vuonna 1994 löydetty alkuaine nimettiin alun perin ununiumiksi, mutta nimi oli vaihdettava sen aiheuttaman virtsankarkailun vuoksi.}

Röntgentutkimuksen sovelluksia

Röntgentutkimus mullisti lääketieteellisiä ja astronomisia tutkimustapoja, mutta siitä on koitunut menestystä myös muille aloille. Esimerkiksi aiemmin skeletaali- eli luumalleiksi haluavien ihmisten oli joko odotettava kuolemaa tai tehtävä itsemurha ja tämän jälkeen keitättää lihat, jänteet ym. irti luistaan voidakseen harjoittaa ammattiaan. Röntgenkuvaamisen myötä skeletaalimallien työnteko on helpottunut huomattavasti.