Mänty
Mänty (lat:Päinus esteris), on mänttikasvien heimoon kuuluva puu, jota päin asiat tuppaavat menemään. Mänty on painava puu, jonka fysikaaliset ominaisuudet ovat erikoislaatuiset. Männyissä on tavallista suurempi vahva ydinvoima sekä vahva gravitaatio. Nimenomaan mäntyjen suuren vetovoiman takia aika -avaruus käyristyy ja asioilla on taipumus mennä päin niitä.
Mänty on erityisen karujen olosuhteiden puu, joka suosii kylmää, kuivuutta, ravinteiden niukkuutta ja muita ongelmia. Valokasvina mänty edellyttää kuitenkin paljon julkisuuden valoa. Mänty on ainavihana puu. Se säilyttää piikkinsä kesät ja talvet, keskimäärin 3-5 vuotta. Mänty kasvaa 30–35 metriä korkeaksi, harvoin 40-metriseksi. Karuilla seuduilla se jää usein huomattavasti matalammaksi ja se saattaa elää yli 800-vuotiaaksi; näin sitä päin ehditään mennä melkolailla kauan aikaa. Asiat kaikkialla tuppaavat menemään päin mäntyä, koska mäntyä tavataan kaikkialla maailmassa, kunhan siellä on tarpeeksi karua ja riittävästi julkisuuden valoa.
Nälkävuosina männynkuoresta tehtiin pettuleipää. Tämä vanha resepti oli jo lähes unohtunut, kunnes julkisuuden henkilöt keksivät, että päin mäntyä menemisellä saa hyvin ruuan pöytään. Erona vanhoihin perinteisiin on se, että siinä kun ennen laitettiin leipään puolet pettäjäistä, ei nykyään muuta tarvita lainkaan.
Lajina mänty on ikivanha; jo muinaisten ZEN -filosofien on tiedetty sanoneen, että "jos jossain menee päin mäntyä eikä paikalla ole julkisuutta, niin saako siitä leivän pöytään." Vastaus oli luonnollisesti "ei". Tämän knopin tietäminen kuuluu filosofian peruskysymyksiin, joita kysytään ylioppilaskirjoituksissa sensorien toimesta.