Lammas

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lammas
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Villakarja Artiodactyla

Lammas on määkivän merkkiäänen omaava karjaeläin, jonka aivokapasiteetti on vuonna 1978 tehdyn tutkimuksen mukaan lähes sama kuin puutarhaetanan. Ne ovat historian merkittävimpiä tuotantoeläimiä villansa ja lihansa vuoksi, ja jotkut friikit kai niiden klimppiintynyttä maitoakin juovat. Jo luolamiehet tiesivät lampaan arvon, ja heidän aikanaan käytiin verisiä kunniatappeluita siitä, kenen madonsyömä talja oli luolakunnan muodikkain. Eläinlajinaa lampaita on erittäin kätevä hallita, sillä sataa lammasta kohden tarvitaan vain yksi fiksu tyyppi pyörittämään koko roskaa ilman, että lempeät elukat edes tajuavat sen tapahtuvan. Lampaiden yhteiskuntarakenne siis täydellisesti jäljittelee ihmisten maailman toimintaa.

Nämä epäterveellisen laumasieluiset heikkohermot tykkäävät säntäillä vaikka päin seiniä jos kuulevat Justin Bieberin ”Baby”-kappaleen tai muun pelottavan äänen. Kolisuttamalla kaurakippoa ne saa lumottua ruokatranssiin, joka saa kolisuttajan hetkellisesti tuntemaan itsensä jonkinlaiseksi lampaiden jumalaksi. Efekti kuitenkin haihtuu, kun vallankäyttäjä tajuaa nyt olenvansa vastuussa laumasta täysidiootteja. Tästä huolimatta monet kulttuurit ovat kehittäneet erityisen läheisen siteen lampaisiin, kuten villaan hukkuva Uusi-Seelanti ja feikki manner Australia. Huhutaan, että Australiaa hallitsee oikeasti salaisilla geenikokeilla luotu ihmismäisten lampaiden hallitus, jotka pitävät maan oletettua ihmismäärää pelkkänä kulissina pimeille tarkoitusperilleen. Samalla Kiina naureskelee räkäisesti, sillä sen 185 miljoonaa lammasta muodostaa tuplasti suuremman uhan kuin Australian puolempaa pienempi armeija. Uusi-Seelanti tietää olevansa häviöllä, joten se keskittyy lammasvarustelun sijaan lammasten palvontaan eli lammastolaisuuteen, joka on Jedi-uskonnon ohella Uuden Seelannin toinen valtauskonto. Lammastolaisuuden rituaalien mukaan Peter Jacksonkin ratsasti joka aamu Taru Sormusten Herrasta- elokuvasarjan kuvauspaikalle valtavalla pässillä, joka tykkäsi puskea jokaista tielleen osuvaa. Tämän takia kuvauksissa kesti niin hiton kauan.

Käyttötarkoitus[muokkaa]

Tavallisille lampaille ihmiset syöttävät usein lisäravintoa, jotta saavat niistä itse herkullista lisäravintoa. Monen yllätykseksi ja pettymykseksi myyttinen kebab-eläin onkin useimmiten vain tuiki tavallista määkijää, mutta ainakin Lidl on sentään rehellinen kyljystensä lajista ja alkuperästä. Paras käyttö lampaanlihalle on kuitenkin joulupöydässä, jossa se peittoaa Matilda-tädin e-aineita tirskuvan perustylsän joulukinkun mennen tullen, ja tämän päämäärän saavuttaminenhan on elämäsi päätarkoitus. Pidä kuitenkin huoli, että tarjoat nuorta lammasta- englannin kielessä nuoret ja vanhat on ikärasistisesti eroteltu toisistaan eri kategorioihin. Englanninkielinen sana mutton viittaa vanhan lampaan lihaan, eli siis siihen kumiseen kengänpohjaan, jota vaarisi 40-vuotiaan lemmikin armoteurastuksesta syntyi. Lamb on sitten sitä puhtoisen pehmeää nuorta karitsaa, joiden tappamisen johdosta vegaanit itkevät katkeria kyyneliä.

Lampaiden villa on myös hyödyllistä- siitä saa tehtyä vaikka hauskan, virkatun Hello Kitty-puhelinkotelon, josta ei kuitenkaan ole mitään hyötyä kun pudotat uuden iPhonen lampaiden juottoaltaaseen kärrätessäsi niille viimeisiä pennosiasi kuuhun asti haisevan säilöheinän muodossa. Villa on myös hittimateriaali kaikkien vanhojen tätien arsenaalissa, sillä heillä riittää joka jouluksi toinen toistaan karmeampia luomuksia kutittamaan tekohymyileviä jälkipolviaan. Jos ei sellaista löydy, heidän kissansa tai naapurin chihuahua saavat kyllä osansa- chihuahua vihasi sitä niin paljon, että yritti syödä sen ja kuoli. Villa on myös ylivoimainen materiaali kaikenlaiseen ulkoretkeilyyn, sillä se kuivuu silmänräpäyksessä eikä sen nukkaiseen pintaan varmasti tartu yksikään takiainen tai kissankarva.

Ruokavalio ja Käyttäytyminen[muokkaa]

Lampaita luonnottomimmassa elinympäristössään.

Lampaat ovat vannoutuneita vegaaneja, ja näin ollen joutuvat käyttämään n. 90% päivästään ruohikon jyystämiseen pysyäkseen edes jotenkuten hengissä. Puhumattakaan siitä, että ne ällöttävästi puoliksi oksentavat jauhamansa ruoan takaisin suuhunsa toiselle kierrokselle, jonka tiedemiehet ovat selittäneet tasaavan niiden häiriintynyttä hermotoimintaa. Tähän ruokailutyyliin poikkeuksen tuovat huhutut Transylvanian vampyyrilampaat, jollaisia Pelle Peloton vuoden 1437 aikamatkallaan raportoi olevan Kreivi Draculan lemmikkinä. Niistä kerrotut tarinat ovat liian hirvittäviä millään julkisella foorumilla toistettavaksi.

Koska tavalliset lampaat eivät kuitenkaan omaa minkäänlaisia hyödyllisiä puolustuskeinoja tai selviytymistaitoja, ne esiintyvät suurissa laumoissa feikin turvallisuudentunteen luodakseen ja määkivät äänekkäästi lorviessaan pellolla, aivan kuten ihmisvastineensa paikallisella huoltoasemalla tai Burger Kingillä. Oikeasti tällainen lammaslauma on vain kävelevä välipalabaari ohikulkeville petoeläimille, tai peräti buffet-pöytä jos lauma on oikein iso ja oikein tyhmä. Lampaat ja heidän harhailevat mielipiteensä ovatkin poliitikkojen lempiruokaa. Fiksut paimenet yrittävät pitää laumansa poissa niiden ulottuvilta, mutta lampaat sokaistuvat vihreän ruohon lupauksesta niin pahasti, että sukeltavat vaikka minkä sähköaidan ali. Ja sitten huumaantuvat vielä aivokuolleeseempaan tilaan liiasta marijuanasta, jonka luulivat olevan terveellistä nokkosta.

Kulttuurillinen Merkitys[muokkaa]

Lampaisiin on liitetty useita symbolisia merkityksiä historian kuluessa. Niiden ymmärretään yleisesti symboloivan viattomuutta ja puhtautta sekä totaalista harmittomuutta, eli se on loppujen lopuksi aika hyödytön spirit animal ellei tykkää olla ovimattona kaikille ja kaikelle. Valkoinen lammas sinisellä pohjalla onkin ollut Ranskan joukkojen symbolina lähes kaikissa aseellisissa yhteenotoissa vallankumouksia lukuunottamatta. Huhutaan tosin, että ranskalaiset olisivat silloin omaksuneet tavanomaisen lampaan sijasta symbolikseen Transylvanian verenimijälampaan, ja Romanialainen kulttuurijärjestö haastoi heidät tästä hyvästä vuosia kestäneeseen, sotkuiseen oikeustaisteluun.

Lampailla on monia kulttuurillisia merkityksiä, mutta yksi toistuva teema on lampaan rooli uhrieläimenä. Se on yksinkertaisesti niin helppo tappaa, että entisajan jumalanpalvojat tekivät siitä uhrieläinten johtohahmon. Nykyaikana kaikki itseään uhriuttavat ihmiset ovat kai juuri niitä lamb spirit animal- tyyppejä. Vaikka lampaita onkin tapettu enemmän kuin mitään muuta kotieläinlajia, se on silti saanut parempaa kohtelua kuin sen epäonninen sukulainen vuohi. Nyssylammas kun edustaa kaikkea hyvää, niin jonkun muun täytyy toimia mallikasvona esim. saatanallisille rituaaleille ja demoniruhtinaille. Vuohi joutuu siis aina pöydän vasemmalle puolelle nuoleskelemaan tikkarin väärää päätä lampaan vaellellessa pyhimysten seurassa.

Lampaiden pohjamutia hivelevien ÄÖ-lukemien perusteella on erittäin huolestuttavaa, että se on yksi kristillisen uskon lempinimityksistä ihmislapselle. Toisaalta tämä yhteys on helppo ymmärtää, kun katsoo 3,45 sekuntia mitä tahansa nykyistä tositeeveesarjaa tai eksyy niihin internetin syöpäisiin nurkkiin, joissa ääliöt yrittävät kaupitella puoliksi syötyjä Mars-patukoita. Vaihtoehtoisesti voi vaikka käydä kuuntelemassa Kreeta Tunniperin raivoisaa määkimistä viherkommareiden käsikassarana, jonka jälkeen pääsee ainakin niiden vampyyrilampaiden sielunelämää lähemmäksi.

Lampaat ovat siis eräänlaisia hyödyllisiä idiootteja, jotka eivät yleensä keksi omia typeryyksiään, toisin kuin ihmislajin edustajat. Ne pääsevät kuitenkin loistoonsa erityisesti hihkuvien ipanoiden paijattavina. Inttävän pikkulapsen kärrääminen johonkin ylihinnoitetulle ”eläintilalle” (Lue: rahaloukkuun jossa on muutama kapinen elukka kahdessa aitauksessa) onkin uusien vanhempien pakollinen riitti. Siellä lapset pääsevät lampaiden lisäksi lääppimään sulkansa stressistä menettäneitä kananriukuja ja kaikille vittuilevia hanhia. Lapsen loputon pillitys hanhen puraistua sen korvaa on omalla tavallaan yhtä suloista kuin pienen lampaan hellyttävä määintä.