Hannu Salama
| |
| Suomalaisen kirjallisuuden tuhoaja | |
|---|---|
| vallassa | 1961–2005 |
| edeltäjä | Eino Leino |
| seuraaja | Heli Laaksonen |
| syntyi | 4. lokakuuta 1936 |
| kuoli | – |
| puolue | sith |
Darth Salama (s. 4. lokakuuta 1936, oikealta nimeltään Harri Salminen) oli tunnettu sith-lordi ja 60-luvun juhannustanssilavojen halutuin poikamies. Salaman perimmäisenä tehtävänä oli suomalaisen modernistisen proosan täydellinen tuhoaminen sith-neuvoston ohjeiden mukaan. Salama epäonnistui operaatiossa surkeasti. Jopa niin surkeasti, että kului yli 40 vuotta ennen kuin sithit uskalsivat lähettää seuraavan oppilaansa, Heli Laaksosen tuhoamaan suomalaista runoutta.
Tie pimeälle puolelle[muokkaa]
Harri Salminen manattiin maailmaan vuonna 1936 Tampereen Pispalassa, mikä oli ihan hyvä paikka, jos aikoi ruveta kommunistiksi. Syntymävuosi sen sijaan ei suosinut ryhtymistä pimeyden ruhtinaaksi. Kansainliiton juhlistama "Itseoppineiden hullujen hallitsijavuosikymmen" näes lähestyi jo loppuaan, ennen kuin Salminen ehti edes teini-ikään.
Salminen opiskeli Oriveden opistossa kirjallisuutta ja sivuaineena räyhäkommunismia. Tulevaa uraa helpottivat koulun keskeyttäminen ja suvussa kulkeva taipumus tulla hulluksi heinäsirkkojen sirityksestä. Hän kääntyi sith-oppipojaksi nähtyään kapitalismin turmelevan vaikutuksen Stalinin haudalla, jossa vierailusta perittiin pääsymaksua. Salama sai sith-neuvostolta yksityiskohtaisen ohjeen: ”Raunioita suomenkielinen kirjallisuus. (Sovella tarvittaessa, mutta älä soittele päämajaan, pliis.)” Samalla hän otti käyttöön perverssin taiteilijanimen Markiisi de Salama. Esikoisjulkaisu tapahtui kirjoittamalla novelleja Jalluun toisella kädellä ja testaamalla juonen luistavuutta samalla toisella. Rappiokirjallisuuden vallankumous ei oikein onnistunut aikakauslehdessä. Lisäksi de Salama -nimelle nauroivat Harakatkin, joten nimi vaihtui nopeasti Darth Salamaksi.
Salama päätteli, että olisi ryhdyttävä ihan oikeaksi kirjailijaksi, mikäli haluaa täyttää kirjakaupat puuduttavalla roskalla Kalle Päätalon tuotannon tapaan. 1960-luvun Suomessa oli kaksi tietä päästä kirjailijaksi: vaikea tie ja erittäin vaikea tie. Ensimmäinen vaati rankkaa puurtamista, useita menestyneitä julkaisuja ja kirjallisuuskenttää uudistavaa näkemystä. Toinen, vaativampi reitti tarkoitti helkkarinmoista ryyppäämistä Pentti Saarikosken porukassa. Valinta ei ollut vaikea. Seuraavat vuodet trio Ojaharju-Saarikoski-Salama raivostutti niin pääkaupunkiseudun kuppiloita kuin raittiusväkeäkin. Kustantaja huomasi, että vaikka Salama on kännissä kuin käki, hän pystyy silti operoimaan kirjoituskonetta, vaikka siinä on huomattavan paljon liikkuvia osia. Pääjuomari Saarikoskelta tämä onnistui ainoastaan nousuhumalassa ja oppipoika Ojaharjulta ei lainkaan.
Saarikosken paras kaveri, kustannustoimittaja Delirium, päätti auttaa Salaman nousuun. Jo parissa vuodessa Salama täytti kirjakaupat proosalla, jota kukaan ei halunnut ostaa. Sith-neuvosto hykerteli tyytyväisenä.
Jedien kosto[muokkaa]
Vuonna 1964 sithien juoni paljastui, kun Salaman kesäromaani Juhannustanssit jäi jedien sensuurin kouriin. Arkkijedi Martti Simojoki oli Suomessa kai ainut, joka edes luki teoksen. Hän huomasi, että yksi kirjan henkilöhahmo puhuu humalassa Jeesuksesta. Koska Simojoki ei ollut käynyt duunareiden (tai Saarikosken) kanssa ikinä kaljalla, tämä oli hänelle täysin uusi ilmiö. Salaman mukaan Simojoki oli vain kateellinen, kun jää naistenhaussa lavan reunalle yksin norkoilemaan. Yleisönosastokirjoittaja Hilja Virmus laski, että kirjassa on yhteensä 278 rumaa sanaa, mikä oli vain 2 981 rumaa sanaa vähemmän kuin Raamatussa ja 10 237 vähemmän kuin Lutherin pöytäpuheiden sensuroidussa versiossa. Salaman röyhkeys oli ennenkuulumatonta suomalaisessa kirjallisuudessa.
Kokoomuksen 20 kansanedustajan eduskuntakysely ja oikeusministerin syytevaatimus johtivat oikeuskäsittelyyn, johon Salama saapuikin tukevassa laitamyötäisessä. Hän tunnusti syyllistyneensä ”kaikkeen muuhun paitsihhh tuohon vääntyneesheen katu... ka... katulamppuun oikeushhtalon pihalla, koshhka hjyvä yshtäväni Pentti oli shhilloin ratissahh. Vilkutahhahhan Pena vähä tuomarille. Hyväh.” Salama tuomittiin ”harkitusta jumalanpilkasta” pikateloitukseen saunan takana. Saarikoski sai sakot tuomarille lähettämistään lentosuukoista. Sith-neuvostossa ihmeteltiin, miten tällainen voi olla mahdollista vielä 60-luvulla.
Sithien juonen tuhoamiseksi valtiovalta pakotti kansalaiset ostamaan Salaman tuotantoa, ja pian Juhannustanssit oli myyty loppuun. Asiantuntijoiden mukaan menekin syynä ovat kirjan rivot seksikohtaukset, jotka vetosivat tyhmän ja maksavan yleisön samoihin alhaisiin vietteihin kuin Markus Selinin taide-elokuvasarja Levottomat.
Armahdus[muokkaa]
Salama odotti saunan takana vuoden, kunnes jedimestari Kekkonen armahti hänet ihmeteltyään, miten tällainen voi olla mahdollista vielä 60-luvulla. Salama yritti tuhota kirjallisuutta vielä muutamalla julkaisulla, mutta hänen jokainen tekeleensä voitti aina niin suuren kasan palkintoja, että Salama joutui luovuttamaan. Hän tosin kokeili vielä aiheuttaa kaaoksen romaanillaan Siinä näkijä missä tekijä (1972). Se kertoi kuulemma kommunisteista, eivätkä sitä lukeneet muut kuin kommunistit eivätkä siitä tapelleet muut kuin kommunistit, jotka nyt tappelevat keskenään muutenkin. Kirjaa ei lukenut kukaan, mutta valtio tuhosi jälleen sithien yrityksen ostattamalla teoksen kaikki painokset loppuun. Salamalle lyötiin varmuuden vuoksi käteen Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto, jos teoksesta sattuisi löytymään jotain hienoa, kunhan joku sen joskus avaa.
Oikeudenkäynnin jälkeen Salaman sith-ura hiipui kuin tämän artikkelin huumori. Hän kääntyi jediksi, lopetti juomisen ja keskittyi vastaanottamaan palkintoja. Hän vetäytyi vasemmistolaisuuden perinteitä kunnioittaen Helsingin Vuosaareen, jossa Salama todennäköisesti voi paljon paremmin kuin Saarikoski ikinä missään.
Teoksia[muokkaa]
- Se tavallinen Latina (1960)
- Hässivä Odette (1961)
- Kusisen maan rannat (1962)
- Sonetteja hieholle (1963)
Lisäksi Salaman tuotanto käsittää koko joukon lukemattomia teoksia kirjahyllyissä ja varastojen perukoilla. Kuten edellä on todettu, ovat jotkut julkaisut aiheuttaneet hänelle myös oikeudellisia sanktioita.
Katso myös[muokkaa]