Boris Johnson

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Under construction.png Ynder Könstrykstsiön!
Tämä artikkeli on harvinaisen vaisu, koska se on keskeneräinen.
Palaa artikkelin pariin hieman myöhemmin ja saatat saada siitä jotain irti.
Stop hand.png Boris Johnson on julistettu idiootiksi, sillä hän on perse ihmiseksi ja vihjeetön kasa tyhjänpäiväistä roskaa,
eikä hänen sanansa ja tekonsa arvolla ole tekemistä niiden asioiden kanssa, joihin ne saattoivat pyrkiä.
Alexander Boris Karloff de Pefflette Johnson
Boris Johnson - Caricature (49683935892).jpg
Ison-Britannian pääministeri
vallassa 24. heinäkuuta 2019
edeltäjä Theresa May
seuraaja Koronavirus
syntyi 19. kesäkuuta 1964
New York City, Yhdysvallat
kuoli -
puolue Britannian konservatiivipuolue

The Huuuge 'Onorable Alexander Boris[1] de Pfeffel Johnson eli BoJo the Clown, Earl of Cringe-on-Wheels, the Prank Minister (s. 19. kesäkuuta 1964 New York City) on kiertävän brittiläisen sirkusperheen kovaäänisin harlekiini, jonka innoittava esimerkki osoittaa, että jopa täysin holtiton, vähäjärkinen ja sairaalloisen laiska linnunpelätin voi nousta maan korkeimpiin virkoihin, kunhan hänellä vain on syntyperänsä ansiosta kaikki mahdolliset edut puolellaan. Vuonna 1964 humalassa syntynyt Borneo Johnson on elämänsä aikana tehnyt hyvin vähän mitään muuta kuin alkeellista joskin kalliisti tuotettua slapstickiä, mikä on paitsi sementoinut hänen asemansa brittiläisen komedian klassikkona, myös auttanut hänet nolaamaan itsensä ja maansa Lontoon pormestarina sekä kokonaisen itsenäisen valtion ulkoministerinä ja pääministerinä, joka kerta entistä pahemmin ja entistä lyhyemmässä ajassa. Johnson valittiin heinäkuussa 2019 Britannian pääministeriksi murskaavalla enemmistöllä, joka edustaa 0,2 prosenttia maan väestöstä, ja hän on ensimmäinen animaatiohahmo, joka johtaa mitään suurvaltaa sitten Mussolinin kumittamisen.

Borf Johnsonilla on kaikki mahdollisuudet johdattaa Britannia sellaiseen kulta-aikaan, josta maa nautti myöhempien hannoverilaisten kuninkaiden päivinä: kun kaikki hallitsijat olivat mielipuolia läskejä idioottijuoppoja, jotka käyttivät aikansa portviinin ryystämiseen ja vähä-älyisten äpäröiden siittämiseen. Johnson onkin luvannut tehdä brexitistä ”Titanicin veroisen menestyksen”.[2] Kun päin helvettiä tyrittävien asioiden listalle päätyi vuonna 2020 vielä koronaviruspandemia, on Johnsonin suoritus kuin Mr Bean esittäisi kokkelissa Kuningas Learin kaikkia rooleja samaan aikaan.

Elämä ja kohellus[muokkaa]

Börgelsson Johnsonin koko elämä on kertomus, hupsun tarinoima, täys ääntä, vimmaa, tarkoitusta vailla. Se on pysäyttämätön kaatopaikkahurrikaani, joka soseuttaa ennen pitkää paskaksi kaiken, mikä erehtyy oleskelemaan hänen ympäristössään. Boriksen lapsuudenunelma oli tulla maailman kuninkaaksi (”world king”),[3] mutta maailma on osoittautumassa auttamatta liian pieneksi ja liian monimutkaiseksi hänen pakonomaiselle sähellykselleen.

Alkuperä, suku ja varhainen elämä[muokkaa]

Bortle Johnsonin sukutausta on hänen vähiten järjetön piirteensä, ja sekin on ihan helvetin järjetön ja kuulostaa Barbara Cartlandin keksimältä taustatarinalta, joka on vaivoin saatu ängettyä todellisen historian kokonaisuuteen. Boriksen esivanhempiin kuuluvat mm. ottomaanien sisäministeri Ali Kemal Bey,[4] Viipurin kenraalikuvernöörinäkin toiminut Württembergin vaaliruhtinas Fredrik I, Britannian saksalainen kuningas Yrjö II (jonka sukulinjasta periytynee suurin osa Johnsonin henkisestä epävakaudesta),[5] Liettuan tyhmin rabbi ja kolme manaattia, jotka mukiloivat Juan Ponce de Leónin hengiltä vuonna 1521.

Boris ”Cheese Shop” Johnson syntyi Manhattanilla kesäkuussa 1964. Hänen äitinsä on taidemaalari[6] Charlotte Maria Maria-Charlotte Charlotte-Maria-Charlotte Offlow von den Gribbergrabber Johnson Wahl, os. von Hohenzollern und Habsburg Fawcett Rurikovitsh de Valois, ja hänen isänsä on sirkushylje, joka osaa hyppiä renkaiden läpi, laskea kolmeen ja haukkua muslimeja.[7]

Johnson vietti lapsuutensa Englannissa muotopuolien stop motion -animaatiohahmojen keskitysleirillä, missä MI6 teki salaisia kokeita tuottaakseen brittiläisen vastineen CIA:n aseista mahtavimmalle eli Looney Tunes -piirretyille. Tämä työnimellä Barmy Ballads kulkenut hanke lopetettiin vuonna 1977, jolloin koe-eläimet vapautettiin luontoon, mikä Johnsonin tapauksessa tarkoitti Etonin poikakoulua.

Kaikki Johnsonin perheen jäsenet ovat lähes yhtä hirvittäviä kuin BoJo. Sisaruksia on yhteensä yli kolmekymmentä. Heistä mainittavimpia ovat Boriksen lisäksi Rachel Johnson, roskakirjailija ja ensimmäinen nainen joka kävi Financial Timesin toimituksessa, Shrek Johnson, joka on perheen vihrein jäsen, ja Jo(seph) Johnson, joka on jotenkin onnistunut toimimaan ministerinä Borista useammin vaikka on itse asiassa pelkkä hattuteline, johon on ripustettu peruukki. BoJo ei ole väleissä sukulaistensa kanssa. Syyskuussa 2019 pikkuveli jopa lopetti koko poliittisen uransa vain voidakseen pysyä erossa Bugger Bognor Johnsonin tertiäärikuppaisesta persoonasta.[8]

Borgia Johnson on itsekin kunnostautunut uusien Johnsonien saattamisessa maailmaan, ja hänen johnsoninsa tuntuukin tekevän enemmän päätöksiä kuin hänen neokorteksinsa. Johnson, joka on usein levittänyt valheita EU:n kondomistandardeista,[9] ei itse periaatteesta käytä mitään ehkäisyä, ja niinpä hänellä on karmeita mutanttilapsia eri puolilla saarivaltakuntaa – Wikipedian henkilötaulukon mukaan hänellä on ”ainakin kuusi” (”at least 6”) lasta. Ottaen huomioon, että Bronco Johnson makaa ennen pitkää kaikkien tapaamiensa naaraspuolisten kädellisten kanssa, jos näillä vain on riittävän alhaiset laatuvaatimukset, ja säheltää tietysti aina paljaalla, lienee äpärien todellinen määrä paljon suurempi[10] ja tästä aiheutuvat kustannukset lähes kestämättömät Britannian yhteiskunnalle. Siittiöt ovatkin Johnsonin ainoa osa, joka ei johdonmukaisesti möhli kaikkea.

Opiskeluajat[muokkaa]

Blobbo Johnson, kuten 96% Britannian elämänhallintataidottomasta ja maata lähes täydellisesti kontrolloivasta yläluokasta, on koulutettu Etonissa ja Oxfordin yliopistossa. Hänen pääaineensa Oxfordissa oli perusteeton itseluottamus, mutta hän suoritti kandidaatin tutkinnon myös krapulaisessa hätäfabuloinnissa. Enimmäkseen Johnsonin opiskeluajat kuluivat P. G. Wodehouse -tyylisessä, joskin paljon ikävämmässä ja väkinäisemmässä, riehumisessa ja rällästyksessä. Bric-à-brac Johnson on ainoa elossa oleva ihminen, joka on voittanut Upper Class Twit of the Year -kisan viisi kertaa.

Kauppatieteilijöiden, insinöörien, juristien ja muiden fakki-idioottien poliittista valtaa voivottelevat saanevat lohdutusta siitä, että ainakin yhtä joskus merkittäväksi katsottua maata on nykyaikanakin päässyt johtamaan pesunkestävä ja täysiverinen humanisti. Johnson, joka on typerin pölvästi joka on onnistunut oppimaan latinaa sitten keisari Commoduksen, on elvistellyt klassillisen historian tuntemuksellaan kaikissa mahdollisissa käänteissä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hän on joskus sanonut jonkun carpediemin ja viitannut kolumneissa Rubikonin ylittämisen tasoiseen roomalaiseen esoteriaan, minkä vuoksi häntä pidetään käsittämättömän sivistyneenä älykkönä.[11] Ei ole tiedossa, mitä varsinaista hyötyä tai sisältöä elämäänsä Johnson on klassisista kielistä saanut, sillä ainakaan Ciceroa tai Marcus Aureliusta hän ei ole sisälukenut.

Borussia Johnsonin opiskeluaikoina hänen parhaiksi ystävikseen vakiintuivat prinsessa Dianan veli ja eräs läpeensä naurettava heppu nimeltä Darius Guppy,[12] joka on lavastanut aseellisen ryöstön osana törkeää vakuutuspetosta ja suunnitteli yhdessä Johnsonin kanssa hakkaavansa erään toimittajan[13] silmät mustiksi ja kylkiluut poikki.[14] Tapausta pidetään yhtenä Bratwurst Johnsonin eeppisimmistä pränkeistä.

Journalismi ja vaudeville[muokkaa]

Borgward Johnson aloitti lehtimiehen uransa Lontoon Timesissa, mistä hän sai melkein heti potkut tehtyään virheellisen lainauksen: tarkalleen ottaen virheellisyys piili siinä, että hän keksi sitaatin omasta päästään. Johnsonille tyypilliseen absurdin koomiseen tyyliin ko. fiktiivinen sitaatti, joka käsitteli Edvard II:n palatsin raunioiden löytymistä, painettiin Timesin etusivun juttuun Johnsonin oman kummisedän, historioitsja Colin Lucasin, nimissä. On tyypillistä johnsonismia olla ensinnäkin liian laiska soittaakseen edes omalle kummisedälleen saadakseen kunnon sitaatin ja toiseksi liian tyhmä tajutakseen, että juuri tällaisten siteiden takia huijaus tulisi väistämättä ilmi, ja kolmanneksi sotkea asiaan jonkun itseä kunniallisemman ja osaavamman ihmisen (joita totisesti riittää) maine.

Kun laatulehdistö (tai sellaisesta brittiläisessä kontekstissa käyvä julkaisu) oli hylännyt Johnsonin, siirtyi hän rapsodisoimaan viktoriaanisia pastoraalipieruja Daily Telegraphiin, koska tunsi opiskeluajoilta lehden päätoimittajan, jolle on varmaankin myös sukua jostain Henrik VIII:n kautta. Nämä Johnsonin journalistisen uran konstit, valehtelu ja suhteet, ovat olleet johdonmukaisesti hänen kaiken myöhemmän menestyksensä perusta.

Koska Telegraph on suunnattu kiukkuisille eläkeläisille, ketunajajille ja Wellingtonin herttualle, joista kukaan ei ole kiinnostunut tosiasioista, ja koska Johnson on erittäin laiska eikä ole koskaan viitsinyt selvittää ensimmäistäkään seikkaa mistään, saati sitten Euroopan unionista, vietti hän aikansa lehden Brysselin-kirjeenvaihtajana loikoilemalla ravintoloissa jalat osterisangossa ja pää viinitynnyrissä keksien jonkun mehevän valheen julkaistavaksi tuntia ennen painokoneen deadlinea. Telegraph painoi Johnsonin känniset fabuloinnit arvovaltaisille sivuilleen, joita koko Englanti käyttää fish & chips -kääreenä, ja näin onnistui yhden moppipäisen juopon vaikuttaa merkittävästi ja kauaskantoisesti englantilaisten käsitykseen EU:sta. LOL mikä vintiö!!

Bogostick Johnson meni toisiin tai kolmansiin naimisiin – kukaan ei ole ihan varma hänen hoitojensa ja nuijapäidensä kronologiasta – joskus 90-luvun alussa, tällä kertaa varakkaan vyötiäisen kanssa. Heillä on noin kahdeksan lasta, joista kaksi sijaitsee Lontoon luonnonhistoriallisen museon kokoelmissa.

Näihin aikoihin Johnson myös palasi Belgiasta häiriköimään kotimaataan ryhtymällä Telegraphin poliittiseksi kolumnistiksi. Johnson itse olisi halunnut lehden sotakirjeenvaihtajaksi – hillittömän naurettava ajatus, jonka päätoimittaja torppasi, koska otaksui aivan oikein, että Johnson ryhtyisi sellaisessa asemassa aktiivisesti aiheuttamaan sotia saadakseen lisää julkisuutta. Nyt Johnsonin ei olisi tarvinnut edes keksiä omia valheitaan itse, mutta hänen työmoraalinsa laski entisestään – olkoonkin, että sanat työ ja moraali eivät sovi samaan lauseeseen Johnsonin kanssa.

Vuonna 1998 Bogus Johnson vieraili brittien Uutisvuodossa ja nousi valtakunnanjulkkikseksi, koska häntä pidettiin huvittavana ja ”eksentrisenä”. Hän palasi ohjelmaan useita kertoja saaden runsaasti julkisuutta, mikä siivitti hänet parlamenttiin. Siis vähän kuin Suomessa tapaus Isä Mitro: vain lievästi creepy ja hömelö sohlo, jolla on selkeästi jotain impulssikontrolliongelmia, mutta jota sietää puolisen tuntia silloin tällöin, kun tietää kaukosäätimen olevan koko ajan ulottuvilla, mutta jota ei olisi ikinä pitänyt päästää mihinkään edustuksellisen demokratian instituutioon.

Politiikassa[muokkaa]

Saavutettuaan aseman yhtenä kansakunnan rakastetuista eksentrikoista[15] Bortle Johnson katsoi hankkineensa riittävästi edellytyksiä seuratakseen ihailemansa Perikleen esimerkkiä ja lähti politiikkaan, vaikka itse muistuttaakin antiikin poliittisista persoonista enemmän Alkibiadeen, keisari Neron ja Minotauroksen fuusiota: hänellä siis ei ole periaatteita, hän on itserakas sekopää, ja hän koostuu väh. 20-prosenttisesti naudanlihasta. Johnson asettui vuonna 2001 ehdolle Henleyssä, joka on vuodesta 1910 lähettänyt Westminsteriin pelkästään konservatiiveja – siis äärimmäisen laiskalle torylle mitä sopivin vaalipiiri. Johnson onnistui tosin voittaessaan tekemään puolueelleen koko vaalipiirin historian (1885–) huonoimman tuloksen.

Parlamentissa Johnson keskittyi portviinin ryystämiseen, satunnaisten partnerien raskaaksisaattamiseen, istuntojen välttelyyn ja sakeahkojen kirjojen kirjoittamiseen (ks. Kirjallinen tuotanto). Hän ehti sentään äänestää Irakin sodan puolesta muilta kiireiltään. Johnson koki menevänsä alahuoneessa hukkaan, koska läsnä oli aivan liikaa tasaveroisia verrokkeja – joista osa jopa panosti parlamenttityöhön. Tärkeintä Johnsonille on aina päästä olemaan kaiken keskipiste, karnevaalin narrikuningas, primus super pares, ja tähän joku homeinen riviedustajan penkki parlamentissa oli aivan liian kapea.

Lontoon pornomestarina[muokkaa]

Lontoossa oli onneksi pormestarin pesti katkolla, ja pormestareissa on se kiva seikka, että edes Lontoo ei tarpeeksi iso kahdelle sellaiselle, eli valokeilaa ei tarvitse jakaa kenenkään kanssa. Näkyvä paikka, isompi pelleilybudjetti kuin parlamenttiedustajalla ja vielä vähemmän vastuuta mistään – ja niin oli Boris taas kampanjakiertueilla klassikoita plagioimassa. Pienellä motivaatiolla jopa Johnsonin kaltainen harlekiiniörkki pystyi päihittämään istuvan pormestari Ken Livingstonen, joka oli profiloitunut Lontoon asioita hoitaessaan erityisesti Nicaraguan ja Venezuelan johtajien liehittelyssä ja juutalaisten vihaamisessa vielä Jeremy Corbyniakin voimakkaammin.[16] Johnson taas on loukannut melkein kaikkia muita vähemmistöjä kuin juutalaisia, joten pormestarivaalissa oli edustettuna koko Englannin poliittinen spektri.

Johnsonin pormestarikausi oli hänen poliittisen uransa kenties vähiten katastrofaalinen jakso, vaikka se sisälsikin kesäolympialaiset. Johnson käytti eniten poliittista voimaansa siihen, että brändäsi jokseenkin kaikki edeltäjänsä aloittamat vähänkään suositut hankkeet ominaan. Prioriteettinaan hän säilytti yhä ryypiskelyn ja salakuksimisen. Boxtroll Johnsonin pormestarikauden määrittävä tapaus otti paikan 1. elokuuta 2012. Britannia otti kotiolympialaisissaan ensimmäisen kultamitalin, eikä BoJo voinut sietää sitä, että kansakunnan huomio kohdistui johonkuhun, joka ei ollut hän. Klassikoksi nousseessa katsokaa mua -tempauksessaan jättiläismäiseksi nelivuotiaaksi pukeutunut Boris jumiutti itsensä roikkumaan köysiradalla, mökelsi kuin typerä eläin ainakin ja huitoi pikkuruisilla brittilipuillaan, kunnes kaikki mediat varmasti raportoivat hänestä ja vain hänestä. Tämä ikoninen kuva tulisi sittemmin symboloimaan myös hänen pääministerikauttaan.

Boris Johnsonin kirous[muokkaa]

Boris Johnson on äärimmäisen kirottu henkilö, ja kaikki, jotka valokuvataan hänen seurassaan, ovat kirottuja siitä hetkestä elämänsä loppuun saakka.

Kirjallinen tuotanto[muokkaa]

Renessanssi-ihmisenä Bordercollie Johnson on tietysti julkaissut myös kirjallisuutta, eikä pelkkää paskaa pseudohistoriasössötystä, vaan ihan oikeaa taideromaaniproosaa.

  • Friends, Voters, Countrymen (2001). Vaalikampanjamuistelmat. Sis. oinoslaista moraalipohdintaa enteilevän lausuman ”If gay marriage was OK – and I was uncertain on the issue – then I saw no reason in principle why a union should not be consecrated between three men, as well as two men, or indeed three men and a dog.
  • The Dream of Rome (2006). Johnson larppaa Rooman valtakuntaa kuvitellen itsensä jostain kumman syystä patriisiksi ja pohtii, miksei suvereeneista kansallisvaltioista koostuva EU ole onnistunut 50 vuodessa saavuttamaan samaa poliittista koheesiota ja pysyvyyttä kuin Rooman sotilasvaltio 1000 vuodessa.
  • Seventy-Two Virgins: A Comedy of Errors (2004). Johnsonin toistaiseksi ainoa romaani asettaa hänet Benjamin Disraelin ja Winston Churchillin rinnalle, sillä hekin olivat persläpiä, jotka kirjoittivat huonoja romaaneja. Syvällisessä taideromaanissa Roger Barlow, vähäjärkinen, takkutukkainen ja polkupyöräilystä tunnettu alahuoneen jäsen pelastaa Yhdysvaltain presidentin islamistiterroristilta peitelläkseen yhteyksiään naisten pitsialusvaatteita myyvään liikkeeseen.

Boris Johnsonin hyvät teot[muokkaa]

1. Kirjoitti vuonna 2016 runon, jossa kutsui Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğania runkkariksi, jolla on seksisuhteita eläinten kanssa.[17]
2.
3.

Liite: Boris Johnson maalaa tai rakentaa pieniä linja-autoja tai jotain[muokkaa]

Boris Johnsonin haastattelu TalkRadiossa kesäkuussa 2019, ote:[18]
Toimittaja: What do you do to relax? What do you do to switch off?
Johnson: Aah, I, I, d-I like to... paint. Umm, oh, I make things. I like to -
Toimittaja: What do you make?
Johnson: I make, *huokaus* I have a thing where I make models of, uh, wub-when I was mub mayor of Londun, we built beautiful – I make. Buses.
Toimittaja: You make models of buses.
Johnson: I make models of buses.
Toimittaja: So they're going to be on Downing Street?
Johnson: So what I do, no, what I do, what, I don't make models of buses. What, what I make is *huokaus* I get old, um, I don't know, wooden crates, right?
Toimittaja: Yeah.
Johnson: And then I paint them. And they, eyhh, they have two-two-ttt-t – I suppose it's a wine, it's a buh box that's been used to contain two-two wine bottles, right?
Toimittaja: Riight...
Johnson: And it will have a uh uh oh oh... dividing thing.
Toimittaja: Yeah.
Johnson: I turn it into a bus and so I and so I put passangers. (haastavasti) You wanna know this?
Toimittaja: You're making buses, you're making cardboard buses. OK, that's what you do to enjoy yourself.
Johnson: I paint, NO, I paint the passangers enjoying themselves.
Toimittaja: OK. Great.
Johnson: On the wonderful bus.

Katso myös[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Nimetty historian kahden eniten neliökilometrejä tärvänneen alkoholistisen tolvanan mukaan
  2. Boris Johnson makes 'Titanic' Brexit comment at awards ceremony. BBC 3.11.2016.
  3. Boris Johnson: 'The boy who wanted to be world king'. BBC 24.7.2019.
  4. Ali Kemal (1867–1922) osallistui Versailles'n rauhankonferenssiin ja toivoi Turkista brittiläistä protektoraattia. Murhattiin nuorturkkilaisten toimesta arvosteltuaan tapetaan kaikki armenialaiset -politiikkaa. Todennäköisesti suvun järjissään ollein tapaus.
  5. Yrjö II (1683–1760) oli törkeä pösilö, joka harrasti raivokohtauksia, naisystäviä ja perheensä vihaamista. Häntä ei kuitenkaan tule tuomita liian ankarasti, sillä kaikki hannoverilaisen dynastian hallitsijat olivat ihan vitun hulluja kusipäitä.
  6. Tunnettuja teoksia mm. Patsy Stonen muotokuva
  7. Hylje toimi myös Maailmanpankissa ja Euroopan komissiossa ja osallistui brittiläisten aivokuolemaantuomittujen tositelevisio-ohjelman I'm a Celebrity...Get Me Out of Here! seitsemännelletoista tuotantokaudelle, missä kuoli kuudennen kerran elämänsä aikana syötyään kolme kiloa dingonjätöksiä tai muuta australialaista ruokaa.
  8. PM's brother quits as Tory MP and minister. BBC 5.9.2019.
  9. Fact or fiction? Boris Johnson’s Euro claims. Financial Times 22.2.2016.
  10. Brittiläisessä skaalassa liikutaan vähintään Kaarle II:n tasolla.
  11. Väitteet Johnsonin klassisen kreikan taidoista lienevät poliittista thrylosta eli urbaania legendaa, sillä kukaan ei osaa klassista kreikkaa.
  12. Darius Guppyn isä oli Persian shaahi ja äiti miljoonakala.
  13. No, News of the Worldiin kirjoittava tyyppi on kai teknisesti toimittaja
  14. Simon Murphy: 'A couple of black eyes': Johnson and the plot to attack a reporter. The Guardian 14.7.2019.
  15. Britit rakastavat ”eksentrikkoja”, joka on sikäläinen kiertoilmaus (toistaiseksi) ei-uhkaavina pidetyille seksipervertikoille.
  16. Eräs Livingstonen puolustuksista oli, ettei hän tiennyt, että tyyppi nimeltä David Reuben oli juutalainen.
  17. There was a young fellow from Ankara
    Who was a terrific wankerer
    Till he sowed his wild oats
    With the help of a goat
    But he didn’t even stop to thankera.


    Boris Johnson wins The Spectator’s President Erdogan Offensive Poetry competition. The Spectator 18.5.2016. Kaksi kuukautta myöhemmin Johnsonista tuli Britannian ulkoministeri eli maan päädiplomaatti.

  18. Boris Johnson says he makes models of buses to relax. TalkRadio, YouTube.