Ahvenanmaan kunnat ja paikat
Luettelo sensuroinnistaan tunnetun Ahvenanmaan ankeista kunnista ja paikoista:
Lyhyt historia[muokkaa]
Ahvenanmaan löysi vuonna 1898 Åsna I, joka saapui meritse Ruotsista Maarianhaminan alueelle. Paikka oli tuolloin tuntematonta aluetta ja Åsna I nimesi sen Ahvenanmaaksi. Vielä samalla vuosisadalla Maarianhaminaan saapui lisää uudisasukkaita ja vuonna 1900 Åsna I nimesikin löytämänsä paikan Maarianhaminaksi. Myös muualle Ahvenanmaalle muutti asukkaita ja he perustivat lisää kuntia. Ensimmäiset muut kunnat olivat Geta (1901), Finström (1903) ja Eckerö (1907) ja vähitellen perustettiin myös kaikki muut kunnat. Ahvenanmaalla oli jo pitkään elänyt myös alkuasukasheimoja, joilla oli kolme kuntaa, Stockholm, Löllö ja Kamala, jotka pienenivät reilusti muita kuntia perustaessa. Venäläisjoukot surmasivat Åsna I:n vieraillessaan Ahvenanmaalla vuonna 1917, mutta tuon jälkeen Maarianhaminaa alkoi hallita hänen poika Åsna II, joka hallitsi aina vuoteen 1934. Nykyisin Maarianhaminaa hallitsee Åsna VII. Myös kaikkien muiden kuntien pormestarien nimiksi tuli jokin eläimen nimi, kuten ihan esimerkkinä Saltvikille Ren ja Finströmille Ko.
Maarianhamina[muokkaa]
Likainen ja vaatimaton pääkaupunki, siellä on lähes kaikki, mitä Ahvenanmaalla on; iso satama, epäsiisti kylpylä, rempsahtanut huvipuisto, toriaukio, ensimmäisen pormestarin Åsna I:n patsas ja muutama tönö.
Kamala[muokkaa]
On aivan varmasti.
Geta[muokkaa]
Ahvenanmaan pohjoisin kunta, johon ihmiset pyöräilevät matkojen takaa nähdäkseen yhden kallion. Tuolla kalliolla menehtyi Getan entinen pormestari Får III tappelussa Maarianhaminan pormestarin Åsna III:n ja Eckerön Svin II:n kanssa vuonna 1940. Nimensä kunta on saanut keisari Hirohiton valtiovierailullaan paikalle unohtamistaan japanilaisista puusandaaleista.
Eckerö[muokkaa]
Haiseva kunta, jossa on satama, ravintola, postitalo ja pari muuta tönöä.
Finström[muokkaa]
Ahvenanmaan keskellä sijaitseva kunta. Huonokuntoisia kyliä mm. Godby (ruokakauppa ja pari hajonnutta asuintaloa) ja Tjudö (kännikalojen viinitila ja pari mökkiä).
Löllö[muokkaa]
On ihan oikeasti ja pysyy myös.
Lemland[muokkaa]
Pieni kunta, jossa on vaivainen mikroautorata, raunioina oleva kappeli ja kanava. Lemlandiin rakennetaan joskus ehkä Ahvenanmaan ensimmäinen vesivoimala, jotta Ahvenanmaa saisi edes jotain mainetta.
Lumparland[muokkaa]
Oli kunta, joka siirtyi Lappiin (kuntaliitos Savukosken kanssa). Nykyisin joutomaa, jonka kolkassa sijaitsee pieni laivasatama.
Stockholm[muokkaa]
Kaikista kunnista pienin ja vaivaisin, joka on ollut autio ja repsahtanut jo monta vuotta. Oli ennen Ahvenanmaan pääkaupunki, mutta eipä ole enää!
Saltvik[muokkaa]
Finströmin ruma naapurikunta, jossa on Ahvenanmaan kolmas ruokakauppa (ensimmäinen pääkaupungissa). Ahvenanmaan tulppa on sijoitettu sinne erääseen mökkiin.
Jomala[muokkaa]
Täysin turha lannanhajuinen maatalouskunta pääkaupungin vieressä. On suunniteltu kuntaliitosta pääkaupungin kanssa, joka ei tule koskaan toteutumaan.
Hammarland[muokkaa]
Joku paikka jossain päin Ahvenanmaata.
Länsi-Turunmaa[muokkaa]
Tuleva kuntaliitos, jossa on määrä liittää Suomen läntisimmät kunnat Ahvenanmaahan, sillä ne ovat samalla tasolla.
Husö[muokkaa]
Pieni autiosaari merellä, joka muistuttaa kartalla kärpäsenlikaa. Husöllä ei ole mitään asutusta paria ötökkää ja merilintua lukuunottamatta, mutta siellä tiedetään käyneen eksyneitä ja haaksirikkoisia isot määrät. Kasvillisuus on myös Husössä todella harvaa (pari heinää tai meriruokoa).
Sund[muokkaa]
Eräs ikävänoloinen kunta, jossa oli linna, mutta sekin hajotettiin raunioiksi. Linna rakennettiin uudelleen 1930-luvulla sen hajottua, mutta se hajosi uudelleen II maailmansodassa ilmapommin osuttua siihen. Sundin pormestarin Häst VI:n asuntona on taas Bomarsundin vanhan hökötyksen rauniot, jotka olivat olemassa linnan tapaan jo keskiajalla, mutta hajosivat myöhemmin ensimmäisillä itämerenmaiden olutfestareilla.
Vårdö[muokkaa]
- Pääartikkeli: Vårdö
Kunta meren vieressä, josta ihmiset pakenevat usein pois Ahvenanmaalta. Siitä nimi hoitola, hoivasaari.
Järsijä[muokkaa]
Tämän saastuneen paikan entinen nimi on Järsö. Tämä kokonaisuus saa sinut tuntemaan, että olisit luonnon läheisimmässä paikassa koko Ahvenanmaalla, kuten ikinä oletkin. Risteilyalukset ovat saaneet keinon pitääkseen muun Itämeren puhtaana laskemalla jätteet mereen Järsijän vesillä. Järsijälle ja sen naapurissa sijaitsevalle Nåtölle muostuu reiluista roskaamisesta tunnettu luontopolku ja Järsijällä asuukin luultavasti muutama elukka. Kasvillisuus on reilua; harvaa ruohikkoa, muutama kukka ja pari alikasvuista puuta.
Bastö[muokkaa]
Ylellisin paikka koko Ahvenanmaalla. Bastössa sijaitsee Ahvenanmaan ainut hotelli sekä reilusti kaikkia eri hupimahdollisuuksia sekä Ahvenanmaan pormestarien yhteinen lomanviettopaikka. Bastön metsissä sijaitsevalla luontopolulla kuoli Vårdön pormestari Anka IV vuonna 1966 jouduttuaan vastarintaan karhun kanssa (karhukin kuoli).
Sälskär ja Lågskär[muokkaa]
Sälskär ja Lågskär ovat kaksi pientä sottaista saarenplänttiä, jotka ovat tunnetuja ahvenanmaalaisten niihin rakentamista majakoista. Tosin näiden paikkojen lähettyvillä sattuu enemmän karilleajoja kuin missään muualla.
Föglö[muokkaa]
Tämä entinen fågelö, lintula on muutaman kalastelijan (eng. phishing) tyyssija, josta käsin he levittelivät verkkojaan kaikkialle. Heidän toimintansa oli esimerkkinä nykyisille tiedonkalastelijoille.
Muut paikat[muokkaa]
Autiot ja rehevöityneet rähjäiset saarikunnat Kumlinge (myrkyllisten ötököiden paratiisi), Sottunga, Kökar ja Brändö.
Åländsk historia[muokkaa]
Ahven on Suomen yleisin kalalaji ja Suomen kansalliskala. Se on parvikala, joka liikkuu ja etsii ravintoa päivisin parvissa, mutta yöksi se menee yksin pohjalle kasvuston suojaan lepäämään. Koska Ahvenanmaa oli aluksi meren pohjaa, sitä tuli luonnostaan ahventen yösija. Ahvenanmaalla on vieläkin vanhoja ahventen yöpymispaikkoja nähtävänä, kuten Jan Karlsgården ja Kastelholm.
Språkutveckling[muokkaa]
Förr i tiden då allt va bra o icke (sa Nicke) som nu helt mot arslet talade alla, ja, precis alla svenska även på minsta holme i den åländska skärgården. Sen kom hauki som är kala från Finland o sa:
Ei voi ollatotta! Täällähän puhu vain ruozi joka ikinen meren elävä.
Så simmade han upp i ett träd o började sjunga såsom Hellaakoski hade föreskrivit:
Mää ole ahvena, mää olen hiilest tehty ahvena. Tulkkaa onkel, poja.
...oho, väärä teos....
Tässä siis täydennys Aaro Hellaakosken runoon, josta tähän asti on puuttunut hauen laulun runoteksti:
| Tää maa on ahvenain, ei oo se haukein lain. |
Ingen fattade något om haukis text, eli ihan sama mitä se suomeksi lauloi (luultiin siis). Tämää pieni muistutus olla nyt siitä, ett hoono soomi oli oolänninkien tavoite siihen aikaan kun Kansainliitto Ahvenanmaan Suomeen takaisin liitti.
Ahvenanmaa vai Åland[muokkaa]
Vakavan identiteetillisen halkeaman vuoksi Ahvenanmaa-Åland joutui kiistanalaiseksi kapulaksi kahden toisiaan eripuraisesti purevan osapuolen väliin. Fenno- ja svekomaanien kielteiset kieliriidat kielivät kielellisestä kieroutuneisuudesta puolin jos toisin. Kunnes svekojen emäaluksesta lähetettin ylivaltiaita saarikyläkuntia henkilöittämään(ent. miehittämään). Tämä okkupaatio päättyi kun Svekot lähtivät kuuntelemaan euroviisujen karsinaosuutta kotolandian menestyksen toivossa. Silloin Kansainliitto jyrähti, ja palautti Ålandin taas Ahvenanmaaksi. Tämä ilmiö tapahtui vuonna 1922. Oikiat kiihkoahvenanmaalliset tahot pyrkivät monen vuoden ajan palauttamaan saarivaltakunnan varmuuskopiosta Ruotsin kuninkaan vallan alle, mutta voihan vista kun oikeaa palautuspistettä ei löytynyt. Siksi Ahventen maa kuuluu Suomimaahan tänäkin päivänä. Saarikunnaston itsemääräämisoikeus on kuitenkin taannut alkuperäisväestöksi itseään väittäville pääasiassa ruotsinkielisille asukeille itsensä määräämiseen oikeuden. Mutta rahat siihen saadaan Suomimaan valtionkassasta.
Landskapet Åland[muokkaa]
Ammoin, kun Baltiassa oli se jääjärvi, ei Ahvenanmaasta tiedetty. Lienee ollut tuolloin haukien vallassa. Siitä näkyi vain Orrdals Klintiksi kutsuttu klimppi nykyisen Saltvikin kunnan pohjoisosassa. Tälle luodolle laskeusi sotka munimaan kalavaleisen munan luultuaan kivikkoa veen neidon polveksi. Neidon poskia ei kuitenkaan kuumotannut, vaan hiljalleen alkoi nousta veden vallasta maa, jonka heti ahvenet valloittivat omakseen jonkin salajuonen avulla. Hauet jäivät toiseksi keskityttyään liiaksi pohtimaan aristoteelisen filosofian tulkintaa maailmankaikkeudesta kuun valossa.
Kun landet (maa) oli skapat (luotu), tuli siitä landskap eli luotu maa, ahventen maa, Ahvenanmaa. Tämä johtui siitä, että maan kohotessa joku kala kysyi toiselta, mitä tämä odottaa tulevaisuudelta, tuleeko tähän maata vai ei, johon ahven vastasi:
| ” |
|
” |
Siispä juoru levitessään esitti ahvenen tarkoittaneen uuden maan nimeksi ahvenaanmaata. Liiat kirjaimet karsiutuivat iktyologisessa lukihäiriökilpailuissa pois, ja jäljelle jäi ahvenanmaa, Ahvenanmaan nykyinen nimi.
Nimi on harhaanjohtava, ruotsiksihan se on Åland, mikä tulee sanoista ål ja and, ankerias ja sorsa. Kyseessä on mitä ilmeisimmin kahden eri lajin mitä epämoraalisin toisiinsa sekaantuminen, ja perversio kummankin lajin alkuperäisversiosta. Ei ole tiedossa mikä on Ahvenanmaan läntisen merentakaisen naapurin henkinen vaikutus tässä asiakokonaisuudessa.
Joka tapauksessa Ahvenanmaa, Åland, on selvässä nimiristiriidassa itsensä kanssa. Sen voi kuka tahansa todeta sanasotakirjallisuudestakin.
Muuta, övrigt[muokkaa]
Visste du att, tiesitkö että...
- Perustettuaan palvelindomainin Maarianhaminan kaupunki venäläiset generoivat ensimmäisen sähköpostitalon Eckerön saarelle Ruotsiin suuntautuvan tiedonkalastelun troijalaiseksi.
- Postisoutajaksi Ruotsin Tukholman ja Suomen Turun välillä ilmoittautui satamäärin soutunörttejä kuultuaan, että saisivat soutaa koko matkan jäissä kuumimpaan kesäaikaan whisky-luokan veneellä.
- Ahvenanmaan pannukakku, ålandspannkaka, oli ensimmäinen leipä, josta tuli kerralla pysyvästi pannukakku, mikä takasi sataprosenttisen onnistumisen tuotoksen voimatta mennä pipariksi.
- Ahvenanmaan Herröskatan on Suomen eteläisin kolkka, mikä harmittaa hankolaisia.
- Ahvenanmaan Geta ei ole Suomen pohjoisin kolkka, mikä kiukuttaa lappalaisia.
- Ahvenanmaalaiset uskoivat vielä 1960-luvun lopulla, ettei Suomessa ole televisioita, vaikka Salora on keksitty Suomessa.
- Ahvenanmaa kuului alunperin Ruotsiin, mutta Chuck Norrisin esi-isä potkaisi sen Suomeen 1500-luvulla.
